Totuudenjälkeisiä tilastoja tarinankertojien torilla – historiallinen hevonen hopealle

Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.

Kansainvälisen tilastoinstituutin järjestämä maailman tilastokonferenssi, ISI World Statistics Congress (2017), pidettiin jo 61. kerran. Kuusipäiväinen kokonaisuus sisälsi kaikkiaan yli 300 sessiota sekä joukon oheistapahtumia.

Kansainvälinen tilastokeitos marokkolaisin maustein oli moniaineksinen ja runsas. Mieleen jäivät muhimaan erityisesti kolme vahvasti esillä ollutta ainesta: kestävän kehityksen indikaattorit eli Sustainable Development Goals 2030 ja niiden mittaaminen, avoin ja big data – muun muassa etiikan näkökulmasta – sekä kommunikoinnin merkitys. Tarkastelemme kaikkia kolmea Tieto&trendit-lehdessä ja sen verkkosivustolla syksyn kuluessa.   

Konferenssin antia maustoi väkevästi myös kysymys valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen sävyttämästä totuudenjälkeisestä ajasta. Enrico Giovannini, tunnettu italialainen ekonomisti ja tilastotieteilijä sekä muun muassa Rooman klubin jäsen, sanoitti aiheesta kolme kysymystä.

Elämmekö totuudenjälkeisen politiikan aikaa ja voimmeko syyttää ainoastaan poliitikoita?

Elämmekö tilastojen jälkeisessä yhteiskunnassa (post-statistics society)?

Ja elämmekö valistuksen jälkeistä aikaa?

Tuskin, kuului vastaus viimeiseen kysymykseen, mutta Giovannini povasi ”totuudenjälkeisen ongelman” kasvavan räjähdysmäisesti ja peräänkuulutti tilastomaailman tarjoamiksi vastalääkkeiksi avointa kommunikaatiota, proaktiivista reagointia ja läsnäoloa.

Enrico Giovannini

"Tilastojen on puhuteltava tavallista ihmistä ja hyödynnettävä enemmän sosiaalista mediaa", kannustaa Giovannini. (Kuva: Maija Metsä)

Tilastoalan on oltava valetotuuksien ja totuuksien välisen kuilun ”nöyrä sillanrakentaja”, jonka on pärjätäkseen puhuteltava tavallista ihmistä ja maailmaa. On yhdisteltävä lukuja ja tarkasteltava niitä kansalaisten näkökulmasta. Keskiarvoja on avattava ja niiden rinnalle tarjottava tietoa tulonjaon tai alueiden jakaumasta.

Tilastotarinoissa on rohkeasti kerrottava myös virheistä ja tiedon rajoitteista sekä korjattava virallisten tilastojen väärintulkintoja.

Mainio tulevaisuuteen tähtäävä lääke on tilastotiedon ymmärryksen jä käytön edistäminen jo yläkoulusta alkaen. Suomalaisen koulutuksen vahvuus näkyykin kansainvälisen tilastoposterikilpailun tuloksissa. Tällä kertaa Suomen yläkoulusarjan voittaneet Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas Paraistenseudun koulusta ratsastivat historiallisella hevosellaan Marrakeshin kansainvälisellä kentällä hienosti hopeasijalle.

Maija Metsä

ISLP-posterin palkintojen jako

Marrakechissa 21.7. pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa vasemmalta oikealle Kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) uusi puheenjohtaja Helen MacGillivray, Tilastokeskuksen Reija Helenius ja ISI:n puheenjohtajuuden jättävä Pedro Silva.

”Kilpailu on nyt järjestetty viisi kertaa, ja jo kolmatta kertaa olemme palkintosijoilla. Tilastoposterin teko opettaa helpolla ja käytännönläheisellä tavalla koko tilastollisen tutkimusprosessin aina tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmän, aineiston analyysin ja esittämisen myötä johtopäätösten tekoon”, kertoo palkintoja jakamassa ollut Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Reija Helenius.

Suomessa tilastoposterin tekeminen opetuksen välineenä on yleistynyt kilpailun myötä. Kun kilpailu ensimmäisen kerran järjestettiin, osallistujia oli vain reilut sata oppilasta. Viimeisimmässä vuosien 2016–2017 kilpailussa oppilaita oli jo reilut 1 200.

”Kilpailu on laajentunut myös kansainvälisesti: tällä kertaa kilpailuun osallistui yli 12 000 oppilasta 23 maasta”, iloitsee International Statistical Literacy projektin (ISLP) johtajana toimiva Helenius.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)