Tilastot yritysten arjessa – tärkeintä luotettavuus

Luotettava tilastotoimi on perusedellytys modernin yhteiskunnan toiminnalle. Uskottavaa ja riittävän kattavaa tilastotietoa tarvitaan paitsi viranomaiskäyttöön ja päätöksentekoon, myös kuluttajien ja yritysten jokapäiväiseen elämään.

Suomessa tilastointi on monella tavalla mallikkaasti järjestetty. Myös yhteistyö elinkeino­elämän ja tilastoviranomaisten välillä toimii pääsääntöisesti hyvin.

Elinkeinoelämän suhde tilastoihin on kaiken kaikkiaan varsin moniulotteinen. Ensinnäkin, yrityksiltä joko suoraan tai välillisesti kerätyt tiedot muodostavat keskeisimmän lähdeaineiston monissa yhteiskunnallisesti hyvin merkittävissä tilastoissa. 

Toiseksi, yritykset hyödyntävät toiminnassaan tilastojen antamaa informaatiota markkinoiden ja yleisemmin yhteiskunnan kehityksestä. Tämä voi olla useimpien yritysten arjessa varsin alitajuista, niissä tilastotietoja ei ehkä tietoisesti eroteta muusta uutisvirrasta.

Toisessa ääripäässä osa yrityksistä käyttää liiketoiminnassaan erittäin kehittynyttä analytiikkaa, jonka yksi keskeinen tukiranka on juuri tilasto­aineistojen hyödyntäminen ja syväanalyysi.

Lisäksi elinkeinoelämän järjestöt keräävät suoraan yrityksiltä aineistoja, joilla on kytkentä virallisiin tilastoihin. Hyvä esimerkki tällaisesta ovat Elinkeino­elämän keskusliiton jäseniltään keräämät palkkatiedot, jotka välittyvät osaksi Tilastokeskuksen palkkatilastoja. Samoin EK:n toteuttamalla Suhdannebarometrilla on "puolivirallinen" status – se on osa Euroopan komission harmonisoitua tiedustelu­järjestelmää, kuten Tilastokeskuksen tuottama Kuluttajabarometri.

Ovatko tilastot yrityksille taakka? Yritykset kokevat välillä tilastotiedon keruun vaivalloisena. Erityisesti pienemmät yritykset mieltävät joskus viranomaisten tiedonkeruut ylimääräiseksi, liiketoimintaa haittaavaksi kiusaksi. Osin tämä kokemus tiedonanto­rasitteesta voi olla aivan oikeutettu, mutta objektiivisesti arvioiden esimerkiksi verottajan kanssa asiointi on useimmille yrityksille kertaluokkaa suurempi hallinnollinen ponnistus.

Suomessa tilastoihin liittyvää tiedon­anto­taakkaa on pyritty hillitsemään hyvässä yhteistyössä tilastoviranomaisten ja elinkeinoelämän välillä. Tähän on käytännössä monia keinoja, joista ehkä keskeisin on hallinnollisten aineistojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Kantavana periaatteena tulisi olla se, että yritykset joutuisivat luovuttamaan saman tiedon vain yhteen kertaan. Tähän pääseminen voi joskus olla vaikeaa esimerkiksi tietosuojasyistä, mutta tavoite tulisi pitää kirkkaana mielessä. Lisäksi tiedonkeruiden otosten hyvällä suunnittelulla ja vaikkapa suorilla kontakteilla suurimpiin tiedonantajiin voidaan saavuttaa erittäin myönteisiä tuloksia.

Kaiken kaikkiaan uskallan sanoa, että elinkeino­elämä suhtautuu suomalaiseen tilastointiin hyvin myönteisesti.

Kehitettävää on kuitenkin aina. Talouden ja yhteiskunnan muutos tuo julkiseen keskusteluun jatkuvasti uusia ilmiöitä ja aihealueita, joista tarvittaisiin uutta tilastoinformaatiota. Samalla yritystoiminnan jatkuvat tehostamisvaatimukset edellyttävät entistäkin sujuvampaa viranomaisasiointia, myös tilastoasioissa.

Tilastotiedon helppo­käyttöisyyteen ja sujuvaan hyödynnettävyyteen tulee samaten panostaa entistä enemmän. Vaikka käytettävyys on viime vuosina parantunut paljon, törmäämme yhä liian usein tilanteisiin, joissa yritysten vastuuhenkilöt eivät löydä etsimäänsä tilastomateriaalia. 

Elinkeinoelämälle on kuitenkin kaikkein tärkeintä, että suomalaisiin tilastoihin voi luottaa – tietenkin normaalit tilastointiepävarmuudet huomioiden. Varoittavia esimerkkejä tämän luottamuksen horjumisesta löytyy Euroopastakin ihan viime vuosilta.

 

Penna Urrila on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti ja Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsen.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)