19. toukokuuta 2014, 15.25 Mikko T. Mäkinen

Tieto tarjoillaan nyt näyttävästi ja havainnollisesti

Tieto&trendit-toimitus. Tieto&trendit-blogi. Tilastokeskus.

Kukapa olisi uskonut, että reilut 21 000 toimittajaa ympäri maailmaa – aina Keniasta Argentiinaan – hurmioituu datan louhinnasta, kun alan konkarit starttaavat tänään Doing Journalism with Data -verkkokurssinsa. Vielä muutama vuosi sitten toimittajat lähes poikkeuksetta kiersivät kaukaa kaiken vähänkään numerotietoon paneutumiselta haiskahtavan puuhan.

Sinänsä tilastotietoa on jo kauan havainnollistettu grafiikan ja karttaesitysten avulla. Viiva- ja pylväsdiagrammit sekä piirakkakuviot ovat olleet alusta alkaen tilastoalan perustyökaluja. Tietotekniikan nopea kehitys on kuitenkin viime vuosina tuonut aivan uusia mahdollisuuksia erilaisten interaktiivisten visualisointitekniikoiden käyttämiseen.

Useiden kansallisten tilastolaitosten tarjontaan kuuluu nykyisin huomattava määrä korkeatasoisia tilastotiedon visualisointituotteita. Euroopassa edelläkävijöitä ovat Britannian, Hollannin, Saksan, Ranskan ja Sveitsin tilastolaitokset.

Yhdysvalloissa merkittäviä tiedon visualisoijia ovat väestö- ja taloustilastoja tuottava Census Bureau (Data Visualization Gallery), työ- ja hintatilastoja tuottava Bureau of Labor Statistics (Data Tools/Databases, Tables & Calculators by Subject) ja kansantalouden tilinpidon tilastoista vastaava Bureau of Economic Analysis (Interactive Data). Maailman tilastolaitosten ranking-listoilla kärkipaikkoja pitävä Australian ABS (Interact with our data) on myös visualisoinnin alueella yksi johtavista tilastolaitoksista maailmassa.

Myös Britannian ONS on ollut pioneeri tiedon visualisoinnin ja yleensä infografiikan alueella. Toimintaa varten on perustettu oma organisaatio ONS Data Visualisation Centre. Se on tuottanut huomattavan määrän visualisointituotteita mm. väestölaskennan, koulutuksen, kansantalouden ja työmarkkinoiden alueella.

Samoin Hollannin tilastoviraston CBS:n sivujen Interactive infographics -kokoelmassa on esillä erittäin runsaasti interaktiivista aineistoa. Saatavilla ovat esimerkiksi  väestöpyramidi-animaatiot, ”henkilökohtaisen inflaation” arviointiin soveltuva inflaatiolaskuri, hiilijalanjäljen laskuri, energiankulutuksen mittari, suhdannekehityksen arviointityökalu jne. Vastaavia visualisointikokoelmia löytyy myös Saksan tilastoviraston (Interactive), Ranskan tilastoviraston (Animation) ja Sveitsin liittovaltion tilastoviraston (Interactive and visual) sivuilta.

Kansainväliset järjestöt ovat panostaneet huomattavasti tiedon visualisointiin. Niin Eurostatilla, OECD:llä kuin YK-järjestelmän toimijoillakin on kaikilla runsaasti erilaisia maiden väliseen vertailuun soveltuvia visualisointituotteita.

Eurostatin visualisointityökaluja ovat mm. maavertailut havainnollistava Country Profiles,  inflaatiokehitystä havainnollistava Inflation Illustrated,  alueiden kehitystä havainnollistava Regional Statistics Illustrated sekä Eurostatin aluetilastojen vuosikirjaan liittyvä Statistical Atlas -teemakartasto. OECD:n laajaan visualisointityökalujen tarjontaan kuuluvat mm. hyvinvointivertailut mahdollistava  Better Life Index, eläkelaskuri Pension Calculator, verolaskuri Tax & Benefit Calculator, OECD eXplorer -työkalun sovellukset mm. alueiden ja verotuksen kehityksestä. OECD Data Lab tarjoaa lisäksi käyttäjille mahdollisuuden osallistua omien sovellusten tekoon.

YK-järjestelmän organisaatioista voidaan visualisoinnin yhteydessä nostaa esimerkkeinä esiin Maailmanpankki ja IMF. Maailmanpankki on ollut myös ensimmäisten joukossa edistämässä avointa dataa ja kytkemässä tiedonkäyttäjiä mukaan visualisoinnin kehittämiseen. IMF:n Data Mapperin avulla voi havainnollistaa IMF:n keskeisen tietokannan World Economic Outlookin aikasarjojen kehitystä.   

Kun puhutaan tiedon visualisoinnista, on ehdottomasti mainittava ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling, jonka globaalia väestökehitystä kuvaavaa, animoitua ja interaktiivista grafiikkaa sisältäviä videoita on katsottu verkossa miljoonia kertoja. Maailmanmaineeseen kohonnut Rosling tekee perustamansa Gapminder -säätiön kanssa myös yhteistyötä useiden kansainvälisten tilasto-organisaatioiden kanssa.

Myös Tilastokeskuksen verkkosivuilla on tarjolla lukuisa määrä interaktiivisia visualisointeja. Niiden avulla voi havainnollistaa mm. Suomen väestöön, energiantuotantoon ja vaaleihin liittyviä tilastoja. Voit tarkastella haluamaasi aluetta tai tiettyä ajankohtaa koskevia tietoja. Voit tehdä myös omia karttaesityksiä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)