28. huhtikuuta 2014, 12.03 Pekka Myrskylä

Suomiko maahanmuuttajan onnela?

Pekka Myrskylä. Maahanmuuttajat. Tilastokeskus. Kuva: Juhani Korpi

Vain virolaiset ja thaimaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin kuin kotimainen väestö. Muiden kieliryhmien työtilanne on heikompi, mikä näkyy vieraskielisen ja muun väestön välisissä tuloeroissa.

Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen Working Papers -sarjassa ilmestyneestä tuoreesta artikkelista.

Työllisten osalta kantaväestön ja vieraskielisten väliset tuloerot ovat 25 prosenttia (kotimaiset 36 800 euroa vs. vieraskieliset 27 500 euroa). Työttömien kohdalla ero on 39 prosenttia (15 500 – 9 400), työvoimaan kuulumattomilla 59 prosenttia (7 500 – 3 100).

Maahanmuuttajien runsaat sosiaalietuudet taitavatkin olla urbaania legendaa. Koska vieraskielisten työllisten ansiot ovat neljännestä pienemmät kuin kotimaisten, ovat ansiosidonnaiset etuudetkin pienempiä. Niitä vieraskieliset saavat harvoin, sillä heillä harvemmin on siihen vaadittavaa työhistoriaa. Suurin ero on työvoiman ulkopuolella olevien kohdalla; vieraskieliset saavat eri etuuksia keskimäärin 3 100 euroa vuodessa. Summa ei ole kymmentäkään euroa päivässä. Lisäksi noin puolet vieraskielisistä saa keskiarvoakin vähemmän.

Eri väestöryhmien saamat tulot voidaan lähes kattavasti selvittää rekistereistä. Oheiset luvut kuvaavat käytettävissä olevia tuloja verotuksen jälkeen eli

 

Käyttötulot = kaikki verotettavat tulot + saadut tulonsiirrot
(ml. toimeentulotuki)  – maksetut verot.

 

Käyttötuloihin lasketaan mahdollinen toimeentulotuki ja lapsilisät, jotka eivät ole veronalaista tuloa.

Kantaväestöstä koostuvien asuntokuntien keskimääräiset käyttötulot vuonna 2011 olivat 37 500 euroa, vieraskielisten kohdalla vastaava luku oli 23 500 euroa. Kun käytetään mediaanituloja, kotimaisilla luku on 29 900 euroa ja vieraskielisillä 19 700.

Enemmistö ulkomaalaisista elää köyhyydessä.

Vieraskielisten asuntokuntien keski- ja mediaanitulot olivat siis kolmanneksen pienemmät kuin kotimaisilla asuntokunnilla. Käyttötulojen osalta vieraskielisten saamien tulonsiirtojen osuus kokonaistuloista on suurempi kuin kotimaisilla, mikä osaksi selittää suurta eroa. Toinen selitys on se, että vieraskieliset ovat useammin matalapalkkatöissä kuin kotimaiset työlliset.

Tulovertailuissa on syytä ottaa huomioon myös talouksien rakenne eli laskea tulot kulutusyksikköjä kohden. Se tarkoittaa puolisoiden ja lasten sisällyttämistä laskelmiin. Sen jälkeen voidaan tarkastella köyhyysrajan alle jäävien talouksien osuuksia. Köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanituloista eli 13 307 euroa. 

Kotimaisista asuntokunnista köyhyysrajan alapuolelle jää reilu viidennes, vieraskielisistä asuntokunnista reippaasti yli puolet. Enemmistö ulkomaalaisista koostuvista asuntokunnista elääkin köyhyydessä, vaikka tuloihin sisällytetään kaikki mahdolliset tuet. Jos asuntokuntaan lukeutuu yksikin kotimainen jäsen, putoaa köyhien osuus 34,1 prosenttiin.

Monella saattaa olla mielikuva, että Suomi on varsinainen onnela maahanmuuttajille. Kuitenkin joka viides maahan muuttanut äänestää jaloillaan ja jättää maan muutaman vuoden kuluessa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tulleista poistuu jopa 80 prosenttia. Ilmeisesti länsimaista tulleet ovat täällä vain työprojekteissa ja sitten lähtevät.

Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleista jopa 90 prosenttia on maassa viiden vuoden kuluttua. Kriisialueilta ja köyhistä maista tulevilla ei juuri ole valinnan varaa.

Myös Suomen laadukas ja edullinen koulutusjärjestelmä houkuttelee opiskelijoita maahan, ja ulkomaisten opiskelijoiden virta on tasaisessa kasvussa. Ikävä vain, että heistäkin moni jättää maan tutkinnon suoritettuaan.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)