Avainsanat: työtunnit
9. syyskuuta 2015, 10.54 Olli Savela

Suomessa tehdään töitä EU-keskiarvoa enemmän

Suomessa tehtiin viime vuonna 751 työtuntia asukasta kohti, kun EU-maiden keskiarvo oli 727 tuntia. Euromaiden keski­arvo jäi tätäkin pienemmäksi 690 tuntiin.

Suomessa on käyty keskustelua työajasta. Siinä on puhuttu lähinnä koko­aikaista työtä tekevien palkan­saajien työajasta. Yksi mielen­kiintoinen tarkastelun kohde on suhteuttaa kaikki maassa tehdyt työtunnit maan asukas­lukuun. Tällainen mittari ottaa huomioon, kuinka suuri osuus maassa asuvista on lapsia, eläkeläisiä, työttömiä, kotiäitejä tai muita työhön osallistu­mattomia. Suhdelukuun vaikuttavat myös osa-aikaisuus, eläköitymis­ikä ja vastaavat tekijät. Toisin sanoen mittari ottaa huomioon taloudellisen huolto­suhteen ja on siksi hyödyllinen.

Jos kahdessa maassa työtä tekevien työaika on yhtä pitkä, mutta toisessa maassa on enemmän työhön osallistu­mattomia, jäävät työtunnit asukasta kohti tässä maassa pienemmiksi. Kansan­talouden kannalta työtuntien suhde asukas­lukuun on paljon oleellisempaa kuin se, mikä on työssä olevien työaika.

Oheinen kuvio perustuu kansan­talouden tilinpidon tietoihin tehdyistä työtunneista eri maissa vuonna 2014. Tiedot ovat peräisin OECD:n ja Eurostatin tieto­kannoista. On mahdollista, että tiedot eivät ole täysin vertailu­kelpoiset, koska eri maissa työtunnit saatetaan laskea erilailla.

Tehdyt työtunnit asukasta kohti vuonna 2014

Lähteet: OECD ja Eurostat

EU-maista eniten työtunteja asukasta kohti tehtiin Luxemburgissa. Tähän on yksin­kertainen selitys: maahan saapuu päivittäin töihin poikkeuksellisen paljon naapuri­maissa asuvia. Jos Luxemburg jätetään pois laskuista, tehtiin työtunteja asukasta kohti eniten Maltalla, Tšekissä, Virossa ja Latviassa.

Pohjoismaista Ruotsissa työtunteja kertyi Suomea enemmän, 786, samoin Norjassa, 763, mutta Tanskassa selvästi vähemmän, 706 tuntia.

Useimmissa EU-maissa kertyi työtunteja asukasta kohti enemmän kuin Suomessa, mutta Suomessa työskenneltiin silti EU-keskiarvoa enemmän, koska monissa isoissa maissa työtunteja oli vähemmän kuin meillä.

EU-maista selvästi vähiten työtunteja tehtiin Ranskassa, 607. Myös Belgiassa ja Espanjassa tehtiin vähän työtunteja. Erityisesti Espanjassa tähän vaikutti Euroopan korkeimpiin kuuluva työttömyys. Myös Saksassa työtunteja kertyi melko vähän, 710 tuntia asukasta kohti.

Kansantaloudessa tuotetun arvon­lisäyksen eli brutto­kansantuotteen voidaan katsoa riippuvan kahdesta tekijästä: tehdyn työn määrästä ja työllä aikaansaadusta tuloksesta. Yhtälön muodossa arvon­lisäys on yhtä kuin tehdyt työtunnit kertaa arvon­lisäys tehtyä työtuntia kohti. Jälkimmäinen on sama asia kuin työn tuottavuus. Arvon­lisäys eli ”elintaso” kasvaa kumman tahansa tekijän kasvun seurauksena.  

Tilaston valossa näyttää siltä, ettei Suomen ongelma ole työtuntien vähyys. Jos työtuntien määrää halutaan kuitenkin kasvattaa, tulee tietysti mieleen, eikö kannattaisi ensin lisätä työttömien työtunteja eli työllistää heidät. Tai lisätä niiden osa-aikatyötä tekevien työtunteja, jotka haluavat tehdä enemmän töitä.

Kansantalouden kannalta ei ole sinänsä väliä, kuka lisätyö­tunnit tekee, kunhan työ on tuloksellista. Lisäeuro on arvokkaampi työttömälle ja puolestaan vapaa-aika työssäkäyvälle.

Toisaalta minkä tahansa työtuntien lisäyksen edellytyksenä on, että syntyvälle lisä­tuotannolle löytyy myös kysyntää, joko Suomesta tai ulkomailta. Ilman sitä ei lisä­tunneista ole hyötyä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)