14. marraskuuta 2017, 9.50 Ida Peltonen

Suhdannekuva tarkentuu – syyt vaihtuvat

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.

Suuryritys­tiedustelun pohjalta muodostetut indikaattorit ja sitä kautta suhdannetiedot kokonaisuudessaan antoivat tällöin taloudesta liian negatiivisen kuvan. Keskustelu tarkentumisesta ja sen etumerkistä on jatkunut, joten avaan seuraavaksi syitä viime­aikaisiin revisioihin.

Ero suurten yritysten ja koko maan liikevaihdon välillä näyttää nyt hävinneen (kuvio 1), joten ainakaan vuoden 2017 ensimmäisen kahden kvartaalin aikana tämä ilmiö ei ole luonut revisiota lukuihin.

Kuvio1. Suurten yritysten ja koko maan liikevaihto 2011Q1–2017Q2

Kuvio1. Suurten yritysten ja koko maan liikevaihto 2011Q1–2017Q2. Lähde: Lähde: Tilastokeskus, tuotannon kuukausikuvaaja

Lähde: Tilastokeskus, liikevaihtokuvaajat/asiakaskohtainen suhdannepalvelu

 

Tuotannon suhdannekuvaajan luvut ovat tarkentuneet nyt myös alaspäin. Tosin ensimmäisen kvartaalin täsmäyttäminen neljännesvuosi­tilinpitoon kesäkuussa ja alkuvuoden täsmäytys syyskuussa nostivat suhdanne­kuvaajan tasoa molemmilla kerroilla. Tuotannon suhdanne­kuvaajan aikasarjat ovat tarkentuneet nyt siis välillä voimakkaastikin ylöspäin, mutta syy ja frekvenssi ovat vaihtuneet.

Tarkentuminen sektoreittain

Yksityisen sektorin arvonlisäys estimoidaan tuotannon suhdanne­kuvaajassa liikevaihto­tietojen avulla. Liikevaihto­kuvaajista painavin on palveluiden liikevaihto­kuvaaja, sillä palvelut muodostavat Suomen kansan­taloudesta noin 70 prosenttia. Kyseisessä kuvaajassa keski­määräinen revisio on kuitenkin yli prosentin ja useimmiten ylöspäin aineiston kertymiseen liittyvistä syistä. Tämä revisio näkyy suoraan suhdanne­kuvaajassa.

Tilastokeskuksessa on meneillään liikevaihto­kuvaajien revisioiden pienentämiseen ja osittaiseen nopeuttamiseen keskittyvä projekti­kokonaisuus. Liikevaihto­kuvaajissa käytettäisiin apuna aiemmasta poiketen myös arima- ja faktori­mallinnusta.

Tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja lähi­tulevaisuudessa tuotannon suhdanne­kuvaajan aineistona voidaan mahdollisesti käyttää näitä uusilla menetelmillä muodostettuja kuvaajia ainakin palveluiden osalta. Tällöin suhdanne­kuvaajan revisoituminen näillä näkymin pienenisi.

Tällä hetkellä suhdanne­kuvaajan keskimääräiset revisiot jäävät prosenttiyksikön – maagisen rajan – alapuolelle, mutta paine revisioiden pienentämiseen on kova.

Julkisen sektorin osalta kuluvana vuonna päänvaivaa aiheutti lomarahojen leikkaus. Tämä toi mukanaan muutoksia muun muassa ansiotaso­indeksiin ja palkkasumma­kuvaajiin. Leikkaus laski julkisen sektorin palkkasummia, joiden avulla muodostetaan julkisen sektorin arvonlisäys. Muutoksen vaikutus on saatu eliminoitua julkisen sektorin tuotanto­luvuista. Vaikka palkat ovat laskeneet, niin tuotanto ei.

Tietojen laskeminen, kun tietoja ei ole

Suhdannekuvaajan osalta vaikeimmat yksittäiset erät laskennan kannalta ovat rakentaminen ja rahoitus, joista lähdeaineistoja ei ole saatavilla laskettavilta kuukausilta. Rakentamisen osuus bkt:stä on tällä hetkellä noin 7 ja rahoituksen noin 2,5 prosenttia. Näitä eriä ei julkaista erikseen, mutta rakentaminen muodostaa teollisuuden kanssa jalostuksen toimialan, ja rahoituksen estimaatti näkyy palvelu­sektorin kehityksessä.

Tietojen ekstrapolointi laskettaville kuukausille muodostuu haastavaksi erityisesti silloin, kun sarjoissa tapahtuu normaalia suurempaa kehitystä – suuntaan tai toiseen – kuten nyt rakentamisen toimialalla. Täsmäyttäminen neljännes­vuosi­tilinpitoon paljastaa vasta, onko ekstrapolointi lähtenyt viemään sarjaa oikeaan suuntaan.

Vuoden 2017 toinen kvartaali tuli ennen syyskuun täsmäytystä suuresti aliarvioitua juuri rakentamisen estimaatin epäonnistuessa.

Ajan kuluessa tiedot täsmentyvät ja talouskuva selkeytyy

Tuotannon suhdannekuvaajan revisoituminen onkin monien asioiden summa eivätkä revisioiden syyt useinkaan pysy samoina. Nopeana tilastona ja nopeimpana koko kansantaloutta kuvaavana tilastona suhdanne­kuvaaja on se, joka saa aina ensimmäisenä pähkäillä uusien ongelmien ja ilmiöiden kanssa.

Suhdannekuvaajan avulla lasketaan myös ensimmäinen arvio kunkin kvartaalin brutto­kansan­tuotteen kehityksestä (kuvio 2).

Kuvio 2. Tuotannon suhdannekuvaan pohjalta laskettu bkt-pikaennakko

Kuvio 2. Tuotannon suhdannekuvaan pohjalta laskettu bkt-pikaennakko. Lähde: Tilastokeskus, tuotannon kuukausikuvaaja

Lähde: Tilastokeskus, tuotannon kuukausikuvaaja

 

Indikaattori­pohjaisesta laskennasta päästään eroon ensimmäisen vuosi­tilinpidon julkistuksen yhteydessä 6,5 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen. Lopullinen tieto kunkin vuoden arvonlisän ja brutto­kansan­tuotteen kehityksestä ilmestyy noin 24 kuukauden viiveellä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)