11. kesäkuuta 2014, 11.03 Ilkka Lehtinen

Se on lama nyt, sano Nordea

Ilkka Lehtinen

Suomen talous on polkenut paikoillaan jo kymmenen vuosineljännestä, eikä valoa näy. Onko talous lamassa vai pitkässä taantumassa, tässäpä ekonomistien ongelma.

Taantuma määritellään niin, että on kaksi miinusmerkkistä kasvun neljännestä peräkkäin. Lamalle ei ole vastaavaa selkeää määritelmää. Yksi määritelmä on, että talous supistuu kahtena peräkkäisenä vuotena. Tämän mukaan Suomessa olisi lama; vuosina 2012 ja 2013 bruttokansantuotteen muutos oli negatiivinen.

Vaan verrataanpa tuon "lamavuoden" ja yhden huippuvuoden talouslukuja. Kiinteähintainen bkt on lähes identtinen vuosina 2006 ja 2013. Vuonna 2006 takana oli kolme hyvää kasvuvuotta ja Suomen talous oli huipussaan. Kaikki röyhistelivät rintojaan, Suomi oli saanut Ruotsin lähes kiinni bkt:n tasossa.

Vuonna 2013 talous oli ”lamassa”, Suomi pysähtyneessä tilassa ja toivo mennyt. Miten tämä on mahdollista? Talous oli samalla tasolla kuin vuonna 2006, jolloin meni hyvin. Onko bkt:n vuotuinen kasvu ainut autuaaksi tekevä mittari, eikö bkt:n taso kerro mitään?

Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Vuonna 2013 työllisiä oli 13 000 vähemmän kuin vuonna 2006, työttömiä 15 000 enemmän. Erot eivät ole kovin suuria. Reaalipalkat ovat nousseet seitsemässä vuodessa 8,2 prosenttia ja palkkojen ostovoima asuntomarkkinoilla on hieman parantunut. Omaisuuserien reaaliarvo on pysynyt vuodesta 2006 lähes ennallaan. Kansalaisilla on enemmän rahaa kuin koskaan. Mikä sitten voisi viitata lamaan?

Valtion velka on kasvanut rajusti, lähes 40 miljardia eli keskimäärin yli 5 miljardia vuodessa. Korkeaa elintasoa on pidetty yllä osittain velkarahalla.

Toinen huolestuttava mittari on viennin väheneminen. Vuonna 2006 vienti oli 5,5 miljardia suurempi kuin viime vuonna. Joka kuukausi vientitulomme olivat siis viime vuonna 450 miljoonaa euroa pienemmät.

Mikä olisi talouden tila nyt, jos reaalipalkat olisivat vuoden 2006 tasolla. Työllisiä olisi enemmän ja työttömiä vähemmän, valtion velka pienempi ja vientitulot suuremmat. Asuntojen hinnatkin voisivat olla alhaisemmat. Lopputuloksena meillä olisi korkeampi bkt.

Suomen talous ei ole lamassa, mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että meillä on ongelmia, jotka eivät ratkea helposti. Elektroniikka- ja paperiteollisuuden rakennemuutos, Venäjän talouden taantuma, väestön ikärakenne, euron vahvuus höystettynä vielä Ukrainan tilanteella muodostavat yhtälön, joka muodostaa Suomelle haasteen.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)