20. tammikuuta 2014, 9.32 Leo Kolttola

Sähköä yli tarpeen

Leo Kolttola. Kuva: Juhani Korpi

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko on tällä hetkellä noin 400 terawatti­tuntia. Vuonna 2020 markkinoille syntyy kuitenkin noin 50 terawatti­tunnin ylitarjonta – jos norjalaisen Markedskraftin kokeneen analyytikon Olav Johan Botnenin ennusteeseen on uskominen.

Botnen ennustaa myös, että ylitarjonnan seurauksena sähkön hinta laskee. Aiemminhan on yleisesti ennustettu, että sähkön hinnat nousevat pitkällä aikavälillä.

EU:n ilmasto- ja energia­politiikkaa syytetään nyt yllättäen sähkön ylituotannosta ja hinnan laskusta. EU:n asettamat tavoitteet ovat syynä tuuli­voiman ja muun uusiutuvan energian tukiaisiin, jotka lisäävät sähkön tuotantoa. Aukeaako nyt taivas energia­intensiiviselle teollisuudelle? Saako sähkö­lämmittäjä vihdoinkin nukkua yönsä levollisesti?

Botnenin ennusteen mukaan uusiutuvan energian tuotanto kasvaa 40 terawatti­tuntia vuoteen 2020 mennessä. Siitä 14 TWh on uusiutuvan energian tuotannon lisäystä Suomessa ja Tanskassa, joka saadaan aikaan syöttötariffien avulla. 26 TWh on uusiutuvien tuotannon lisäystä Ruotsissa ja Norjassa, joka saadaan aikaan Elcert-tuki­järjestelmän avulla.

Vuoteen 2020 mennessä odotetaan myös Olkiluoto 3-ydinvoimala­yksikön vihdoinkin aloittavan sähkön tuotannon Suomessa (13 TWh) ja Ruotsin lisäävän ydin­voimaloidensa tehoja niin, että niiden vuosi­tuotanto kasvaa 15 TWh.

Vuodesta 2007 sähkön kulutus on laskenut niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Syynä on 2008 alkaneen finanssikriisin lisäksi teollisuuden rakenne­muutos.

Sähkön kulutus Suomessa 2000–2013

Sähkön kulutus Suomessa 2000 - 2013

Lähde: Energian hankinta ja kulutus, Tilastokeskus.

Massa- ja paperi­teollisuus on Suomessa ja Ruotsissa vähentänyt sähkön kulutustaan lähes kolmanneksen vuodesta 2007. Lisäksi teräs­teollisuuden ja Norjan alumiini­teollisuuden sähkön kulutus on vähentynyt. Harva enää uskoo massa- ja paperi­teollisuuden kasvuun tulevaisuudessakaan. Metsä­sektorin ja bio­talouden odotukset ovat muilla alueilla, kuten uusiutuvan energian tuotannossa sekä sähkönä että kiinteinä ja nestemäisinä polttoaineina.

On hieno asia, että sähkön saanti on turvattu pitkäksi aikaa eteenpäin. Sähkön tuonti Venäjältä huolestutti monia suomalaisia, mutta nyt tuonti on lähes kokonaan loppunut. Siirto­yhteys ollaan muuttamassa kaksi­suuntaiseksi, jo lähivuosina sähköä aletaan ehkä viedä Suomesta Venäjälle. Viroon ja Ruotsiin virta voi kulkea kumpaankin suuntaan. Viime aikoina virta on kulkenut Ruotsista Suomeen ja Suomesta Viroon. Myös muualla Pohjoismaissa parannetaan siirto­yhteyksiä.

Pieni sähkön ylituotanto ei vielä ole suuri ongelma. Liiasta sähköstä voisi kuitenkin tulla todella suuri ongelma, kun rakenteilla oleva ydinvoimala valmistuu. Jos vielä suunnitellut ja luvan saaneet ydinvoimalatkin toteutetaan edes osittain, on sähköä ruvettava viemään. Uusiutuvan energian tuotantoahan on joka tapauksessa lisättävä EU:n tavoitteiden mukaisesti.

Venäjän ja Baltian viennin varaan ei kannata laskea, ja Suomesta on liian pitkä matka viedä sähköä Saksaan. Virhe­investoinnit maksetaan kuitenkin ennen pitkään tavalla tai toisella – ja ne nakertavat juuri sitä kilpailukykyä, josta teollisuus pitää kovaa ääntä.

Vaikka voima­yhtiöille sähkön ylituotanto ja huonot hinta­odotukset on ikävä asia, se on hyvä asia sähköä paljon kuluttavalle teollisuudelle.

Kotitalouksien ei sen sijaan kannata toivoa sähkön hinnan laskua. Iso osa sähkölaskusta on sähkön siirtomaksuja ja veroja, eikä niihin ole tulossa helpotusta. Päinvastoin verottajalle on houkuttelevaa kerätä veroja sieltä, mistä ne on helpoimmin otettavissa.

Uusiutuvan energian tukea maksatetaan kaiken lisäksi sähkön kuluttajilla. Tuulisähkölle annetaan vuoden 2014 loppuun saakka takuuhinta, joka on 105,3 euroa megawattitunnilta ja sen jälkeen hinta laskee 83,5 euroon. Pohjoismaisen sähkö­pörssin Suomen alue­hinta oli 38,04 marraskuussa 2013.  Kun tuulisähkön tavoitekapasiteetti 2 500 megawattia saavutetaan, on tuesta tarkoitus luopua kokonaan.

Ilmasto­politiikan tavoitteiden kannalta alhaisemmat sähkön hinnat ovat ongelma. Energian säästö­investoinnit eivät kannata. Kun vielä hiilen ja maakaasun hinnat ovat laskeneet viime aikoina, fossiilisia poltto­aineiden käyttöä on helppo jatkaa ja jopa lisätä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)