4. toukokuuta 2015, 16.11 Olli Savela

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaali­vakuutus­maksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyys­korvauksista ja muusta sosiaali­turvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.

Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisä­vero, autovero ja valmiste­verot.

Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääoma­tulovero, kiinteistö­vero, varallisuus­vero, varainsiirto­vero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.

Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpito­järjestelmän mukaisia.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Eri maiden vero- ja sosiaaliturva­järjestelmien erot tietysti vaikeuttavat vertailua, mutta käsittääkseni tiedot on muokattu niin yhden­mukaisiksi kuin mahdollista.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista, %

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista, %

 

Yllä oleva kuvio kertoo, miten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on muuttunut Suomessa ja EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2000 osuus oli suunnilleen sama. Vuosi oli poikkeuksellinen, silloin Suomessa syntyi paljon verollisia myynti­voittoja. Muutoin ero EU:n keskimääräiseen vero-osuuteen on pysynyt melko samana kasvaen hieman 2000-luvulla.

Sekä Suomessa että muissakin EU-maissa pääomaan kohdistuvien verojen osuus pieneni vuosina 2008 ja 2009, kun talouskriisi alkoi. Ylipäänsä pääoma­verojen osuus on seurannut aika hyvin talouden suhdanteita. Nousukausina pääoma­­verojen osuus on kasvanut ja lasku­suhdanteessa pienentynyt. Sen lisäksi tietysti veroperusteiden muutokset ovat vaikuttaneet.

Myös suhteessa kansan­talouden kokoon oli pääoma­­verojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääoma­­verojen suhde bruttokansan­­tuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen 2012, %

Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen 2012, %

 

Pääomaverot on tilastossa jaettu neljään alaryhmään: yritys­veroihin, yrittäjien veroihin, kotitalouksien tuloveroihin ja varallisuus­veroihin. Kaikissa neljässä alaryhmässä verojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Erityisen selvä ero oli varallisuus­veroissa, joiden suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistö­vero, varainsiirto­vero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuus­veroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen. EU-maiden keskiarvoa nostivat erityisesti Ranskan ja Britannian verot.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)