Onnea satavuotiaalle selviytyjälle!

Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.

Viimeinen Suomessa asunut 6.12.1917 Suomessa syntynyt suomalainen kuoli vuonna 2015. Muina päivinä joulu­kuussa 1917 syntyneitä on yhä elossa.

Viime vuoden lopussa Suomessa eli seitsemänkymmentä joulu­kuussa 1917 syntynyttä, heistä 14 miehiä ja 56 naisia.

Koko vuonna 1917 Suomessa syntyi hiukan reilut 81 000 lasta, poikia lähes 2 500 enemmän kuin tyttöjä (kuvio 1).

Kuvio 1. Vuonna 1917 syntyneet

Kuvio 1. Vuonna 1917 syntyneet  Lähde. Tilastokeskus, väestö¬tilastot

Lähde. Tilastokeskus, väestö­tilastot

Sata vuotta sitten viikate­mies niitti tiuhaan ja erityisesti pieniä lapsia.

Vuonna 1917 syntyneistä lapsista kuoli saman vuoden aikana yli 6 000 pienokaista, poikia 3 431 ja tyttöjä 2 653. Sisällis­sodan ja espanjan­taudin vuosi 1918 vei lähes 5 000 vuonna 1917 syntynyttä, 2 676 poikaa ja 2 288 tyttöä.

Kahden vuoden kuluessa siis lähes 14 prosenttia vuonna 1917 syntyneistä oli jo kuollut, ja vuonna 1920 ikä­luokasta oli jäljellä reilut 67 300 suomalaista, pikku­poikia edelleen enemmän kuin tyttöjä.

Ehkei 1920-luku ihan yhtä iloinen ollut Suomessa kuin Amerikassa, mutta vähemmän vuoden 1917 lapsia jouduttiin hautaamaan 20-luvulla kuin ikä­luokan ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Kultaisina lapsuus­vuosina kuolema korjasi ikä­ryhmästä lähes 900 poikaa ja reilut 700 tyttöä niin, että vuonna 1930 oli 1917-vuosi­kerrasta jäljellä teini-ikää lähestyviä poikia 33 436 ja tyttöjä 32 280.

Murrosikäänsä tuo vuosi­kerta eli 30-luvun laman kourissa, mutta Suomi oli jo selvinnyt pula-ajasta vuonna 1938, kun ikä­luokka saavutti tuolloisen täysi-ikäisyyden rajan, 21 vuotta.  

Talvisota verotti sitten niin raskaasti vuoden 1917 poikia, että vuoden 1940 lopussa oli ikä­luokasta jo selvästi enemmän elossa naisia. Koko vuosikerrasta oli jäljellä noin 62 000 suomalaista, miehiä enää 30 600 ja naisia 31 400.

Jatkosodassa kuoli 2 900 vuonna 1917 syntynyttä miestä. Sodan jälkeiset raskaat vuodet päälle, ja 1917:n miehiä oli vuonna 1950 yli neljä tuhatta vähemmän kuin naisia. Kaikkiaan vuosi­kerran edustajia oli elossa vielä 53 654.

Jälleenrakennuksen 1950-luvulla itsenäisen Suomen ikä­toverit kasvattivat suuria ikä­luokkia ja paiskivat töitä. Kuolema ja maasta­muutto harvensivat vuosi­kertaa vain kahdella ja puolella tuhannella, ja vuonna 1960 heitä oli jäljellä reilut 51 000.

Suomi ja vuonna 1917 syntyneet juhlivat 50-vuotis­juhliaan vuonna 1967. Noihin aikoihin alkoivat sydän- ja verisuoni­taudit viedä viisi­kymppisiä miehiä tihenevällä tahdilla, mutta ehkä heitä lähti nuorempien mukana myös töihin Ruotsiin, joka kärsi työvoima­pulasta ja maksoi paljon meikäläisiä parempia palkkoja. Vuoden lopussa 1970 oli 1917-miehiä jäljellä vähän yli 21 000, naisia 26 600.

Suomen itsenäistyessä niin miesten kuin naistenkin elinajan­odotteet olivat selvästi alle 60 vuotta, syynä tietenkin suuri lapsi­kuolleisuus. 1970-luvulle tultaessa jäljellä olevien vuosien ennuste oli elossa siihen asti selvinneille jo paljon suotuisampi, kiitos edistyneen lääke­tieteen ja kohonneen elin­tason.

Kun 1917-vuosikerta täytti 60 vuotta, selviytyjille oli elinajan­odotteen mukaan luvassa vielä hyvinkin vuosia: naisille 20 vuotta, miehillekin 15 vuotta. Lukemat ovat kuitenkin keski­määräisiä, karsintaa tapahtui vuosi­kerrassa siinä määrin että vuonna 1980 se oli enää 42 000:n vahvuinen – ja naisia oli jo reilut 7 500 enemmän kuin miehiä.

Seitsemänkymmentä täyttäessään Suomen ikä­toverit saivat edelleen lupaavia elinajan­odotteita: naiset 13,7 ja miehet 10,6 vuotta. Edelleen kato kävi kovempana 1917-miesten joukossa, vuonna 1990 heitä oli jäljellä 11 600, naisia 20 750.

Tilastollinen vuosi­kirja 1990-luvun lopulta ennustaa jäljellä olevia vuosia vielä kahdeksan­kymppisille tervas­kannoille: miehille 6,5 ja naisille 8,2 vuotta. 1917-miesten joukko harveni kuitenkin alle puoleen 1990-luvun aikana. Heitä oli enää hiukan yli 5 000 vuonna 2000, kun saman vuosi­kerran naisia oli edelleen elossa lähes 13 000.

Väestöennusteet ovat aina ali­arvioineet elin­iän pitenemisen. 1970-luvun ennusteet – vuodesta 1917 puhumattakaan – eivät alkuunkaan ennakoineet että itsenäisen Suomen ikä­tovereita oli vuonna 2010 jäljellä vielä 4 127, miehiä 816 ja naisia 3 311. Vielä viime vuodenkin lopussa heitä oli 570, 86 miestä ja 484 naista.

Kun vielä iäkkäämmätkin lasketaan mukaan, lähes tuhat suomalaista on elänyt koko itsenäisen Suomen sata­vuotisen historian. Kiitokset Tilasto­keskuksen väestö­asiantuntija Markus Rapolle luvuista, ja onnea selviytyjille lukujen takana!

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)