30. marraskuuta 2016, 13.18 Ville Tolkki

Miten ja miksi bkt-luvut tarkentuvat?

Tilastojen käyttäjiä kiinnostaa, onko talous kasvussa vai laskussa. Etenkin kun viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen tasaisen suhdanteen aikaa.  Bkt-lukujen tarkentumiset ovat tällöin kiusallisia. Pienikin revisio saattaa vaihtaa kasvuluvun etumerkin miinukseksi tai toisinpäin.

Kansantalouden tilinpidon tavoitteena on hyödyntää laskelmissa kaikki käytettävissä oleva tieto. Tilannetta mutkistaa se, että kaikkea tietoa ei ole heti saatavilla. Sitä kertyy jatkuvasti lisää noin kahden vuoden ajan tilastovuoden päätyttyä, ja näin tilinpidon tiedot tarkentuvat vähitellen uuden tiedon kertyessä.

Tilastojen käyttäjälle lukujen jatkuva päivittyminen voi aiheuttaa harmaita hiuksia, kun päätöksiä joudutaan tekemään epävarman tiedon varassa.

Tilastontekijälle revisiot tuottavat kuitenkin tärkeää tietoa. Ne toimivat kuin kuumemittari lastenlääkärille. Liian yksipuoliset eli toistuvasti saman merkkiset tai hyvin suuret revisiot ovat flunssan oireita. Silloin pitää miettiä, menevätkö oireet ohi muutaman päivän – kuukausitilastoissa muutaman kuukauden ja vuositilastoissa vuoden – kuluessa. On syytä tarkistaa korvat ja kurkku sekä kuunnella keuhkot, jotta kokonaiskuva hahmottuu.

Käyttäjän asemaa yritämme helpottaa viestimällä revisioista systemaattisesti. Tilastokeskus julkistaa säännöllisesti revisiotaulukoita, joista voi tarkistaa tietojen tarkentumista.

Ensimmäisen tiedon kansantalouden tuotannosta antaa tuotannon suhdannekuvaaja, jonka viimeaikaisesta revisiotaipumuksesta kirjoitti Ida Peltonen blogikirjoituksessaan. Tässä blogitekstissä yritän avata tarkemmin kansantalouden tilinpidon vuosilaskennan logiikkaa ja revisioitumista.

Bruttokansantuote (bkt) lasketaan kansantalouden tilinpidossa arvonlisäysmenetelmällä, jolloin bkt on yhtä kuin toimialojen arvonlisäysten summa. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan tuotoksen ja välituotekäytön erotusta. Perushintainen arvonlisäys muutetaan markkinahintaiseksi eli bkt:ksi ottamalla huomioon tuoteverot ja tuotetukipalkkiot.

Yrityksen kirjanpidossa tuotoksen läheinen indikaattori on liikevaihto korjattuna valmisvarastojen muutoksella sekä valmistuksella omaan käyttöön. Välituotekäyttö vastaa taas ostoja (tavarat, palvelut ja muut kulut) korjattuna ostovarastojen muutoksella. Varastojen muutoskorjaus tehdään, koska kansantalouden tilinpidossa seurataan valmistusta eikä myyntiä.

Tilastokeskus julkisti vuoden 2015 ensimmäiset ennakkotiedot karkauspäivänä 29.2.2016. Silloin raportoimme bkt:n volyymimuutokseksi 0,4 prosenttia. Tieto tulkittiin positiiviseksi talousuutiseksi, koska aiemmin bkt:n pikaennakon eli tuotannon suhdannekuvaajan pohjalta helmikuun puolivälissä laskettu ennuste oli nollan tuntumassa.

Riemu jatkui, kun vuoden 2015 sektoritilien julkistamisen yhteydessä 16.3.2016 bkt:n volyymin vuosimuutos päivittyi 0,5 prosenttiin. Kesäkuun alussa julkistetussa neljännesvuositilinpidossa (Q1/2016) vuoden 2015 kasvu päivittyi 0,7 prosenttiin.

Siihen asti vuoden 2015 laskenta perustui indikaattoripohjaiseen tietoon. Pääasiassa hyödynnetään nopeasti saatavilla olevaa verohallinnon kausiveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista myyntitiedustelua. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon osalta ovat jo käytössä aidot, vaikkakin ennakolliset, tiedot. Kotitalouksien sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen laskenta pohjautuu indikaattoreihin sekä vastinsektoreilta, erityisesti julkisyhteisöiltä, tuleviin tietoihin.

Yrityksiltä saadaan nopeasti tietoa liikevaihdosta, mutta alkuvuonna emme vielä tiedä, miten yritysten välituotekäyttö eli ostot ovat kehittyneet. Ensimmäisen kerran aineistoa ostojen kehittymisestä saamme verohallinnon elinkeinoveroaineistosta, joka on käytettävissä yritysten raportoitua verotietonsa Verohallinnolle huhtikuun loppuun mennessä. Mittava aineisto sisältää noin 300 000 yritystä ja 300 muuttujaa.

Ensimmäiset laajat tiedot vuoden 2015 kehityksestä Tilastokeskus julkisti heinäkuussa. Kun arvonlisäys laskettiin aidosti tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena ja kaksoisdeflatoitiin, niin bkt:n volyymin vuosimuutokseksi saatiin 0,2 prosenttia.

Kaksoisdeflatoinnissa tuotoksen ja välituotekäytön arvot deflatoidaan eli jaetaan omilla hintaindekseillään. Se tuottaa usein tarkemman, mutta enemmän vuosittaista vaihtelua sisältävän estimaatin kuin neljännesvuositilinpidossa käytetty yksinkertainen deflatointi.

Aiemmin raportoitu orastava kasvu näyttää nyt käytössä olevien tietojen valossa hieman hiipuneen. Mielenkiintoisesti suhdannekuva on korjaantunut lähemmäksi tilannetta, jossa olimme ensimmäisten tuotannon suhdannekuvaajan tietojen julkistamisen yhteydessä helmikuun puolivälissä.

Lopullinen ”totuus” selviää vuoden 2017 lopussa tarjonta- ja käyttötaulukoiden laskennan yhteydessä. Sitä ennen tarkkojen johtopäätösten tekeminen on vaikeaa.

Voidaanko sanoa mitään siitä, paljonko bkt:n muutos vuonna 2015 tulee olemaan tarjonta- ja käyttötaulukoissa runsaan vuoden kuluttua?

Alla olevassa kuviossa (kuvio 1) on tarkasteltu bkt:n volyymimuutoksen julkistuksia 2000-luvulla. Siitä voi nähdä myös tietojen taipumuksen revisioitua vertaamalla kunkin vuoden julkistuksien kehittymistä maaliskuun ensimmäisestä vuosijulkistuksesta heinäkuuhun sekä heinäkuusta lopulliseen tietoon.

Maaliskuun ja heinäkuun vertailu on erityisen mielenkiintoinen, koska silloin tapahtuu perustavaa laatua oleva laskentatavan muutos. Jälkimmäiseen revisiojaksoon heinäkuun julkistuksesta lopullisiin tietoihin vaikuttaa mittavien vuosiaineistojen käsittely ja tarkentuminen.

Kuvio 1. Bkt:n volyymin vuosimuutosten tarkentuminen 2000-luvulla

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutosten tarkentuminen 2000-luvulla

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Kuviosta 1 nähdään, että tilaston tekijän helpotukseksi keskimäärin revisiot ovat olleet harhattomia eli niiden keskiarvo on lähellä nollaa. Maaliskuusta heinäkuuhun bkt on revisioitunut keskimäärin 0,025 prosenttiyksikköä ja heinäkuusta lopullisiin -0,03 prosenttiyksikköä.

Revisiot ovat olleet suuruudeltaan maaliskuusta heinäkuuhun pienempiä (itseisarvojen keskiarvo 0,25 prosenttiyksikköä) kuin heinäkuusta lopullisiin lukuihin (itseisarvojen keskiarvo 0,47 prosenttiyksikköä).

Siitä mitä tulee tapahtumaan nykyiselle arviolle (0,2 prosenttia) ei voi sanoa mitään varmaa. Revisioista voidaan päätellä, että 0,2 prosentin kasvu vuonna 2015 tulee tarkentumaan joko ylös- tai alaspäin. Keskimääräisen tarkentumisen valossa noin 2/3 revisioista on ollut pienempiä tai yhtä suuria kuin puoli prosenttiyksikköä. Vastaavasti 1/3 revisioista on ollut tätä suurempia.

Alla kuvataan (kuvio 2) vuoden 2015 bkt:n volyymimuutoksen tarkentumista. Lisäksi siihen on piirretty todennäköinen vaihteluväli aiempien tarkentumisien valossa (+/-0,5 prosenttiyksikköä).

Kuvio 2.  Bkt:n volyymimuutoksen tarkentuminen tilastovuonna 2015

Kuvio 2.  Bruttokansantuotteen volyymimuutoksen tarkentuminen tilastovuonna 2015

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Voitaneen siis päätellä, että luultavasti bkt:n muutos vuonna 2015 on maksimissaan 0,7 tai minimissään -0,3 prosenttia, kun lopulliset tiedot julkistetaan joulukuussa 2017. Historiallisen tiedon valossa bkt-muutos voi olla tuolla välillä - tai sen ulkopuolella.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)