16. tammikuuta 2013, 14.22 Anna-Maija Lehto

Mitä työllisyydelle on tapahtumassa?

Anna-Maija Lehto. Kuva: Jussi Korpi

Puhutaan talouskriisistä. Puhutaan eläkejärjestelmän kestämättömyydestä. Puhutaan työttömyyden kasvusta ja työllisyyden laskusta. Miten nämä uhat näkyvät työllisyysluvuissa? Vastausta voi etsiä Tilastokeskuksen työ­voima­tutkimuksesta, jossa joka kuukausi haastatellaan 12 000 suomalaista.

Eräiden näkemysten mukaan työllisyyttä voidaan kasvattaa parhaiten lisäämällä voimakkaasti työvoiman tarjontaa. Toisten näkemysten mukaan pikemminkin työvoiman kysyntä vaikuttaa tarjontaan. Jos kysyntä kasvaa, kyllä tarjontaakin tulee. Jos taas kysyntä heikkenee, tarjonta joustaa – esimerkiksi opiskelun ohessa työskentelevät siirtyvät takaisin kokopäiväisiksi opiskelijoiksi.

Taantuma iski vuoden 2008 lopussa. Sen seurauksena työllisten määrä väheni kahden vuoden kuluessa noin 90 000 hengellä. Samaan aikaan työssä olevien opiskelijoiden määrä pieneni 40 000 hengellä vastaten lähes puolta työllisyyden pudotuksesta. Tässä vaiheessa oli ainakin selvää, että tarjonta jousti kysynnän heikentyessä.

Pohjamudissa rämmittiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin työllisiä oli kaikkiaan 2 388 000 ja työllisiä opiskelijoita 260 000. Vertailun vuoksi vuoden 2012 vastaavat luvut olivat jo 2 432 000 ja 279 000.

Työllisten määrä on noussut pohjalukemista tasaisesti, tosin saavuttamatta vielä taantumaa edeltänyttä tasoa. Samoin on käynyt opiskelijoiden työllisyydelle.

Työvoiman tarjontajoustoa voidaan tarkastella myös työuran toisesta päästä eli katsoa eläkeikää kolkuttelevien työllisyyttä. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet lähes koko ajan viimeiset 20 vuotta. Tätä on ansiokkaasti analysoitu Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa (Sihto & Sardar 2012).

Ikääntyneiden työllisyydessä (55–64-vuotiaat) lukeudumme myös Euroopan huippuihin. Meitä edellä ovat vain Ruotsi, Viro, Tanska ja Hollanti, joista useimmissa ikääntyneiden työllisyys on kuitenkin selvästi useammin osa-aikaista. Osa-aikaisuus taas vähentää iäkkäiden kokonais­työ­panosta. Emme siis jää jälkeen Ruotsista niin paljon kuin usein esitetään.

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 57 prosenttia vuonna 2011, kun vastaava osuus EU27-maissa oli keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän (47 %). Viime vuoden kolmannella neljänneksellä ikääntyneiden työllisyys oli Suomessa jo 59 prosenttia.

Viimeisimmätkään tilastot eivät siis osoita työllisyyden selvää heikentymistä, kuten julkisuudessa on nähty väitettävän. On huomattava, että työllisyysluvut heijastelevat monissa tekijöissä tapahtuneita muutoksia. Suomen tapauksessa työvoiman tarjonta on joustaessaan lieventänyt työllisyysongelmia niin, että avoin työttömyys ei ole kasvanut merkittävästi. Tällaisena puskurina ovat toimineet erityisesti opiskelijat.

Toisaalta ikääntyneet ovat pysyneet sitkeästi töissä ja siten osaltaan pitäneet yllä hyvää työllisyyttä. Kuitenkin työpaikoilla on varmasti esiintynyt myös selvää työntöä eläkkeelle – usein taloustaantumaan vedoten.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)