24. huhtikuuta 2013, 16.45 Kalle Sinivuori

Mitä tapahtui miesten työllisyydelle?

Kun kansainvälinen taantuma viisi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen työvoimatutkimuksen lukuihin. Tämäkin taantuma on kouraissut erityisesti miehiä, kuten uutisissakin on jälleen nostettu esiin ja kyselty, mistä miehille töitä. Myös työministeri Ihalainen oli puhumassa aiheesta tiistain YLEn pääuutislähetyksessä.

Taantuman seurauksena työllisten määrä väheni reilun vuoden aikana kaikkiaan noin 100 000:lla, lisääntyi sitten noin 50 000:lla ja väheni uudestaan 30 000:lla. Työllisten trendi on nyt siis lähes 80 000 matalammalla tasolla kuin suhdannehuipussa kesällä 2008.

Miesten työllisyyteen taantuma vaikutti nopeammin ja voimakkaammin: miesten kohdalla työllisten määrä väheni heti lähes 80 000:lla. Sen jälkeen miesten työllisyystilanne parani hieman kunnes aivan viime kuukausina heikkeni uudelleen. Nyt miesten työllisyystrendi on yli 60 000 alemmalla tasolla kuin kesällä 2008.

Naisia taantuma on koetellut maltillisemmin: naisten työllisyystrendi on reilut 10 000 alemmalla tasolla kuin suhdannehuipussa 2008.

Työllisten miesten ja naisten trendit 2005–2013/3

Työllisten miesten ja naisten trendi 2005–2013/3

Miesten ja naisten erilaisesta työllisyyskehityksestä tässä taantumassa suuri osa selittyy teollisen työn vähenemisellä. Sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat toiseen suuntaan, ja naisten työllisyys on pysynyt lähes suhdannekäännettä edeltävällä tasolla.

Työllisyys teollisuuden toimialaryhmässä heikkeni samaa vauhtia miesten työllisyyden kanssa. Teollisuuden työllisten trendin taso on nyt – maaliskuussa 2013 – lähes 70 000 alemmalla tasolla kuin 2008 kesällä.

Terveys- ja sosiaalipalveluissa kehitys on ollut myönteisempää ja työllisyys on kasvanut – lukuunottamatta aivan viime kuukausien pientä notkahdusta, joka saattaa jäädä tilapäiseksi. Terveys- ja sosiaalipalveluiden työllisyyden trendi on nyt vajaat 20 000 korkeammalla tasolla kuin 2008 kesällä.

Muissa toimialaryhmissä muutokset ovat olleet pienempiä, mutta mainittakoon että sellaisilla miesvaltaisilla toimialoilla kuin rakentaminen (F) ja kuljetus ja varastointi (H) työllisyys on laskenut. Molemmissa työllisten trendit ovat noin 10 000 alemmalla tasolla kuin kesällä 2008.

Työllisten trendit toimialoittain (toimialat C ja Q) 2005–2013/3

Työllisten trendit toimialoittain (toimialat C ja Q)

Kaikki teollisuuden työlliset eivät toki ole miehiä, eivätkä kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden työlliset naisia. Vuonna 2008 teollisuuden työllisistä noin 75 prosenttia oli miehiä ja loput naisia. Suhteet ovat pysyneet suunnilleen samoina taantuman yli. Teollisuuden työpaikkojen vähenemisestä osa on siis kohdistunut myös naisiin.

Työllisyysasteita tarkasteltaessa miesten ja naisten työllisyystilanteen muutos näyttää vielä dramaattisemmalta. Miesten työllisyysasteen trendi sukelsi lyhyessä ajassa yli neljä prosenttiyksikköä lähelle naisten työllisyysasteen trendiä.

Miesten ja naisten työllisyysasteen trendit 2005–2013/3

Miesten ja naisten työllisyysasteen trendit 2005–2013/3

Pienen toipumisen jälkeen miesten työllisyysaste on uudelleen lähestynyt naisten työllisyysastetta ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oltiin lähellä historiallista tilannetta, jossa naisten työllisyysaste olisi ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen historiassa korkeampi kuin miehillä. Tammi-helmikuun jälkeen naisten työllisyysasteen keskiarvo oli vielä miesten työllisyysastetta korkeampi, mutta maaliskuu pelasti miehet ja ensimmäisen neljänneksen työllisyysasteiksi saatiin lopulta: naiset 67,0 ja miehet 67,1 prosenttia.  

 

Lähde: Työvoimatutkimus 2013, maaliskuu. Tilastokeskus

Kausitasoitetusta trendistä ja sen käytön rajoituksista

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)