14. toukokuuta 2014, 9.00 Ilkka Lehtinen

Menetettiinkö mahdollisuus edulliseen ruokaan?

Ilkka Lehtinen. Ruuan hinta. Tieto&trendit. Blogi. Tilastokeskus. Kuva: Juhani Korpi

Usein kuulee väitteen, että EU-jäsenyyden myötä alentunut ruuan hintaetu on menetetty ja että viimeistään euron käyttöönotto nosti hinnat jäsenyyttä edeltävälle tasolle.

Mitä tilastot kertovat? Ruuan reaalihinta – hinnat puhdistettuna yleisellä hintakehityksellä – on tänään reilut kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1994.  

Jäsenyyden alussa Suomen vero- ja tukijärjestelmä uusittiin kokonaan, ruuan tuottajahinnat romahtivat ja tuonti kasvoi. Syyskuusta 1994 vuoden 1995 loppuun mennessä ruuan hinta laski 11 prosenttia, hieman enemmän kuin luvattiin. Ruuan reaalihinta oli alimmillaan vuonna 2000, noin 14 prosenttia alempana kuin vuonna 1994.

Ruuan reaalihinta 1994–2014

Ruuan reaalihinta 1994-2014. Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus. Tieto&trendit. Blogi.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi

Euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa ei nostanut elintarvikkeiden hintoja, ihmisten vastakkaisesta ja varmasta käsityksestä huolimatta.

Vuosina 2008–2009 elintarvikkeiden hintoihin tuli hintapiikki. Syynä oli elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen raju nousu. Kehitys oli koko Euroopassa samankaltainen kuin meillä.

Vuonna 2010 ruuan hinta laski kahdesta syystä. Ruuan arvonlisäveroa laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa 2009. Hinnat laskivat täysimääräisesti veron alennuksen verran. Samaan aikaan maailmanmarkkinahinnat kääntyivät selkeään laskuun. Tämä lasku näkyi meillä hitaammin ja pienempänä kuin muualla Euroopassa.

Vuodesta 2010 ruuan reaalihinta on noussut Suomessa yli kahdeksan prosenttia, selvästi nopeammin kuin muualla Euroopassa. Mikä meillä mättää?

Ruuan arvonlisäveroa on nostettu 12 prosentista 14 prosenttiin ja makeis- ja virvoitusjuomaveroa on nostettu reippaasti. Verojen nosto ei anna synninpäästöä hintojen noususta kuin osittain. Valtaosa noususta on kotikutoista.

Meillä ravintoketjun osat – teollisuus, kuljetus ja kauppa – ovat nostaneet marginaalejaan enemmän kuin muualla. Ruuan hinta vuodesta 2010 maaliskuuhun 2014 nousi Suomessa nopeimmin vanhoista EU-maista. Suomessa nousu oli 18,7 ja EU-maissa keskimäärin 9,7 prosenttia. Vuonna 2013 ruuan reaalihinta oli enää vajaat kolme prosenttia alle EU-jäsenyyden edeltävää aikaa.

Vuoden 2014 alusta koko ruokaketju taisi hieman pelästyä, ollaanko EU-jäsenyyden hintaetu menettämässä. Tämänpäiväisten kuluttajahintaindeksin tietojen mukaan huhtikuussa 2014 reaalihinta oli jo 3,4 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1994. Toivottavasti suunta jatkuu.

Uutta tietoa ruuan hinnan jakautumisesta tuottajan, teollisuuden, kaupan ja verottajan välillä saadaan kesäkuun alkupuolella, kun MTT julkistaa ensimmäiset tutkimuksensa tulokset. Silloin päästään kurkistamaan, mikä on kunkin portaan osuus kuluttajahinnoista ja miten nämä osuudet ovat kehittyneet vuosina 2008–2012.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)