Politiikkatoimin uuden kasvun jäljille | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3-4/2014 10.7.2014 Samuli Rikama

Politiikkatoimin uuden kasvun jäljille

Samuli Rikama

Globalisaation myötä on yhä vaikeampaa ennustaa talouden tai toimialojen kehitystä. Valinnat epäonnistuvat helposti. Toisaalta Suomen kaltainen pieni ja resursseiltaan rajallinen maa joutuu joka tapauksessa tekemään valintoja, jotka on tehtävä mahdollisimman viisaasti.

Horisontaalisesti yritysten toimintaedellytyksiä kohentavat painopistevalinnat eivät koske yksittäisiä yrityksiä eivätkä edes toimialoja. Kyse on läpileikkaavista toimista, jotka vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön toimialasta riippumatta. Julkisella vallalla on käytössään mm. koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, rahoitusinstrumentit sekä keinovalikoima, jolla edistetään vientiä ja kansainvälistymistä.

Miten kansallinen politiikka asemoituu globaalissa taloudessa?

Monikansallisten yritysten toiminta haastaa kansallisen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan. Kansallisella politiikalla pyritään hyvinvoinnin ja elintason nousuun kotimaassa. Sen sijaan monikansallisen yrityksen toiminta kohdistuu nimensä mukaan useisiin maihin, jolloin yrityksen etu on monikansallinen – ei yksittäisen maan etu.

Innovaatiopolitiikan kannalta on oleellista, että kotimaisin verovaroin rahoitetun innovaatiotoiminnan hedelmät hyödyttävät Suomea myös pitkällä aikavälillä. Innovaatiotoiminnan panokset ja hyödyt eivät välttämättä kohdistu samoihin maihin. Tämä koskee innovaatiotoiminnan suoria hyötyjä kuten työpaikkoja tai uusista innovaatioista saatuja voittoja.

Epäsuorasti innovaatiotoiminnan hyödyt ja uusi tieto leviävät myös kansainvälisesti. Keskiössä ovat politiikkatoimien ja jopa kansakunnan hyvinvoinnin kannalta ne mekanismit, joilla innovaatioista saatavat tuotot ja muut hyödyt parhaalla mahdollisella tavalla kanavoituvat Suomen hyväksi.

Myös koulutuspolitiikalle globalisaatio asettaa erityisiä haasteita. Yritysten menestyminen nopeasyklisessä globaalissa liiketoiminnassa edellyttää erilaisia uusia ja uusiutuvia taitoja. Globaalien markkinoiden analysointi, asiakastarpeiden ymmärtäminen, tuotteiden ja palveluiden integrointi lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi ja globaalisti hajaantuneen tuotantoverkoston ohjaaminen ovat esimerkkejä osaamistarpeista, joita suomalaisyritysten uudistumisessa tarvitaan.

Monikansallisten yritysten pääkonttoreiden sijainti nousee aika ajoin keskusteluun. Pääkonttorien sijainti ja niihin kytkeytyvät korkean arvonlisän avaintoiminnot tekevät näistä houkuttelevia kohteita monille maille.

Elinkeino- ja veropolitiikalla voidaan osaltaan vaikuttaa monikansallisten yritysten sijaintipaikkojen valintaan. Suomelle on oleellisen tärkeää, että täällä sijaitsee tulevaisuudessakin monikansallisten yritysten pääkonttoreita ja avaintoimintoja.

Cleantech, biotalous ja digitalisaatio kasvun kärjiksi

Suomen parhaat mahdollisuudet ovat innovaatiovetoisilla sekä luontaisten raaka-aineresurssiemme hyödyntämiseen liittyvillä toimialoilla. Suomelle luontevasti sopivia ja valittuja painopisteitä ovat ainakin cleantech, biotalous ja digitalisaatio, joita on edistetty kansallisin toimin.

Cleantech vastaa teknologian keinoin globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Siihen liittyvät esimerkiksi energiatehokkuus, materiaalien käytön tehokkuus, kierrätys ja päästöjen sekä laajemmin ympäristökuormituksen vähentäminen asiakkaille lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme ja runsaat metsävaramme tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle.

Digitalisaatio on lyömässä läpi lähes kaikissa tuotteissa ja palveluissa. Yhä useammat tuotteet ja tuotantolaitteet tulevat olemaan yhteyksissä toisiinsa tietoverkoilla. ICT ja automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia liiketoimintaprosessien hyppäyksenomaiseen uudistamiseen. Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä digitaalisen liiketoiminnan useilla osa-alueilla.

Näille kasvun kärjiksi painottuville aloille on yhteistä se, että ne ovat luonteeltaan horisontaalisia. Useilla eri toimialoilla voidaan kehittää näihin liittyviä tuotteita tai palveluita. Yhteistä on myös se, että ne edustavat globaalisti kasvavia markkinoita. Niihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kysyntä siis todennäköisesti kasvaa ja monipuolistuu myös tulevaisuudessa.

Kilpailukyky ja talouskasvu keskiössä

Kilpailukyky on yhä keskeisempi globaalia liiketoimintaa ohjaava tavoite, joka koskee useita politiikkalohkoja. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäpolitiikalla vaikutetaan siihen, miten helposti ja nopeasti tavarat, palvelut, ihmiset ja informaatio liikkuvat rajojen yli. Toimitusten nopeus on keskeinen kilpailukykytekijä monilla aloilla.

Arvoa kanavoituu kansantalouteen lähinnä palkkojen ja yritysten voittojen kautta. Talouskasvua syntyy, jos tapahtuu siirtymiä aiempaa korkeamman jalostusarvon työtehtäviin. Työn tuottavuuden edistäminen on näin keskeinen elinkeinopolitiikan painopiste ja myös kilpailukyvyn lähde. Tuottavuuden kasvua on syytä tavoitella myös palvelualoilla.

Yritysten voittojen kertyminen korostaa liiketoimintaosaamista, ja niiden kanavoituminen kotimaahan on kunkin kansantalouden intressissä. Vain voitto-osuudet mahdollistavat uudistumisen edellyttämät investoinnit, ja vain investoinnit mahdollistavat kilpailukyvyn säilymisen pitkäjänteisesti.

Teollisuuspolitiikan tavoitteeksi tulee asettaa myös kestävän talouskasvun tukeminen ja resurssitehokkuus, joita uudet teknologiat tukevat yhä paremmin.

Teollisuus kasvu-uralle

Teollisuuden kasvu-uralle palaamisella olisi merkittävä vaikutus Suomen taloudelle. Jos teollisuus saavuttaisi vuosittaisen 2 – 3 prosentin kasvutavoitteen ennustetun 1,3 prosentin kasvun sijaan, tuottaisi tämä Suomelle vuonna 2023 yli 3 miljardia euroa enemmän teollisuuden arvonlisää. Vuoden 2023 teollisuuden kokonaisarvonlisä 2 – 3 prosentin kasvutavoitteeseen yltämällä olisi 35 – 38 miljardia euroa.

Talouden kerrannaisvaikutukset huomioiden kasvutavoitteen saavuttamisen voisi tuottaa Suomeen vuoden 2023 perusuraan verrattuna 60 000 – 80 000 lisätyöpaikkaa, jotka jakautuvat teollisuuden ja palvelusektorin kesken.

Jos otetaan huomioon kerrannaisvaikutukset, kasvutavoitteen saavuttaminen voisi kasvattaa Suomen vuoden 2023 bruttokansantuotetta 5 – 10 miljardilla eurolla perusuraan verrattuna.

Yritysrakenteet vahvemmiksi

Suomi on yritysrakenteen painotuksista johtuen erityisen riippuvainen pienestä määrästä suuryrityksiä. Haavoittuvuuttamme lisää se, että merkittävä osa arvonlisästämme tulee muutamalta kituliaasti kasvavalta sektorilta.

Yritysrakenteen monipuolistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä teollisuuden kasvun edistämiseksi Suomelle on ensiarvoisen tärkeää varmistaa edellytykset keskisuurten yritysten kasvulle aktiivisen omistajuuden ja suoran kansainvälistymisen tukemisen kautta.

Keskisuuria, liikevaihdoltaan 100 – 500 miljoonan euron teollisia yrityksiä on Suomessa noin 120. Aktiivisen omistajuuden edistämisessä on tärkeää varmistaa suotuisat edellytykset keskisuuriin yrityksiin tapahtuville pääomasijoituksille. Tämä on tutkitusti lisännyt keskisuurten yritysten kasvuvauhtia sekä tuonut yrityksiin enemmän kokeneita ja kansainvälisiä hallituksen jäseniä ja johtoa. Vastaavasti pörssiin listautumisesta tulee tehdä houkuttelevampi vaihtoehto keskisuurten yritysten oman pääoman keräämiseksi kasvun rahoittamiseen.

Pienille ja keskisuurille kasvuhakuisille yrityksille on elinehto päästä kansainvälisille markkinoille. Julkisen sektorin tulisi tukea pk-yritysten kansainvälistymistä tarjoamalla relevanttia markkinatietoa ja edistämällä keskisuurten yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista.

Arvoa ulkomailta

Suomen rooli globaaleissa arvoverkoissa on muuttumassa, kun tehdastyöpaikat vähenevät. Kehittyneet taloudet kuten Suomi säilyvät elinkelpoisena tuotannon sijaintipaikkana monimutkaiselle ja vaativaa osaamista edellyttävälle tuotannolle. Lisääntyvät laatuvaatimukset, tuotantoprosessien automatisointi sekä matalan kustannustason maiden työvoimakustannusten kasvu ja usein puutteellinen aineettoman pääoman suoja ovat parantaneet edistyneiden talouksien houkuttelevuutta monimutkaisen tuotannon sijaintipaikkana.

Teollisuuden arvonlisä on riippuvainen korkean lisäarvon investointien ja työpanoksen sijoittumisesta Suomeen. Suomen tulee jatkaa ulkomaisten t&k-investointien houkuttelua huolehtimalla johtavien tutkimuslaitoksien osaamispääoman kehityksestä. Samalla tulee varmistaa, että taloudelliset kannustimet investoinneille ovat kilpailukykyisiä.

Kansantalouden kannalta on tär­keää, että vaikkapa siirtohinnoittelun keinoin arvoa kanavoituu Suomeen. Yritysten kannalta on tärkeää, että Suomi on kilpailukykyinen ja houkutteleva paikka toimia ja näyttää voittoa. On varmistettava, että molemmat toteutuvat.

Talouden uudistumisen ja kilpailukyvyn kehityksen kannalta on myös ratkaisevaa, että Suomessa kannattaa kehittää uusia toimintatapoja ja tuotteita. Uuden kokeilemisen ilmapiiri vetää puoleensa kokeilijoita, sijoittajia, vaativia kuluttajia, tutkimuslaitoksia ja edelläkävijäyrityksiä. Tätä kautta voisimme saada talou­teemme taas tekemisen meininkiä.

 

Samuli Rikama on työ- ja elinkeinoministeriön ekonomisti.

 

Lähteet:

Työ ja elinkeinoministeriö, Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta, 2014.

Competing in Global Value Chains, EU Industrial Structure Report 2013.

 

Lue myös artikkeli Suomen teollinen perusta pitää löytää uudestaan

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)