Hinnat nousevat, festivaaleilla riittää kävijöitä | Tieto & Trendit
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3-4/2014 4.7.2014 Jukka Ekholm

Hinnat nousevat, festivaaleilla riittää kävijöitä

freeimages / PiotrCiuchta

Kuva: freeimages / PiotrCiuchta

Finland Festivals -organisaatioon kuuluvien kulttuuritapahtumien vuotuinen yleisömäärä on pysynyt kahden miljoonan tuntumassa, vaikka monissa kulttuuritapahtumissa lippujen hinnat ovat nousseet yleistä hintatasoa nopeammin.

Esimerkiksi Turun Ruisrockin kolmen päivän lippu on kallistunut 22 prosenttia vuodesta 2009 ja Joensuun Ilosaarirockin kahden päivän ennakkolippu lähes 36 prosenttia. Seinäjokelaisen Provinssirockin kahden päivän lippujen hinnat ovat samana aikana kohonneet lähes 31 prosenttia. Kolmen päivän liput kallistuivat viidessä vuodessa yli 26 prosenttia vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen festivaali muuttui kaksipäiväiseksi (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Pääsylippujen hintoja eräillä kulttuurifestivaaleilla 2009 – 2014

Pääsylippujen hintoja eräillä kulttuurifestivaaleilla 2009?–?2014. Lähteet: Festivaalien järjestäjät & Tiketti.

Lähteet: Festivaalien järjestäjät & Tiketti.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ennakkoon ostetun viikkolipun hinta on kohonnut peräti 40 prosenttia (100:sta 140 euroon) vuodesta 2010 vuoteen 2014. Espoo Cinéssä yhteen elokuvaesitykseen oikeuttavien normaalilippujen 1,5 euron hinnannousu vuodesta 2010 vuoteen 2014 on prosentteina sekin yli 23.

Helsinkiläinen Flow Festival on muutamassa vuodessa kasvanut yleisömäärältään yhdeksi Suomen suurimmista populaarimusiikkitapahtumista. Vuonna 2013 Flowssa kirjattiin noin 61 500 yleisökäyntiä, kun viisi vuotta aiemmin jäätiin 22 000:een. Näin siitä huolimatta, että pääsylipun hinta on noussut jopa lähes 70 prosenttia vuodesta 2009. Flown koko festivaaliajan kattava lippu maksoi tuolloin 94 euroa mutta vuonna 2014 jo 159 euroa. Tosin festivaalin tarjontakin on kasvanut, mikä on lisännyt kustannuksia. Lisäksi tapahtuman sijaintipaikka sekä järjestelykulut pääkaupungissa maksavat enemmän kuin maaseudulla.

Aiemmin jopa lakkautusuhan alla ollut Ruisrock on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimmista kulttuuritapahtumista. Yleisömäärä on viime vuosina liikkunut noin 60 000:n ja 90 000:n välillä lippuhintojen noususta huolimatta. Ilosaarirock saavutti vuonna 2013 jopa uuden yleisöennätyksen, 55 000 käyntiä.

Miksi festarilippujen hinnat nousevat?

Hintojen nousun yhtenä tärkeänä syynä on artistien vaatimien palkkioiden nousu. Tähän taas vaikuttaa äänitemyynnin jatkuva väheneminen, mikä pienentää levyttävien artistien tuloja. Tällöin täytyy saada entistä enemmän tuloja elävästä musiikista.

Lisäksi muutkin festivaalien järjestämiskustannukset ovat nousseet selvästi viime vuosina. Festivaaliyleisö on muuttunut iäkkäämmäksi, jolloin sen vaatimukset festivaalien ulkoisista puitteista ovat kasvaneet. Kuluja nostavat myös tiukentuneet turvamääräykset, työntekijöiden työehtojen kehitys sekä hallinnolliset muutokset kuten järjestäjäorganisaatioiden vaihtumiset esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.

On myös kulttuuritapahtumia, joissa lippujen hinnannousu on ollut maltillista. Esimerkiksi Pori Jazz Festivalin Kirjurinluodon päivälipun on saanut jo useita vuosia 60 − 70 eurolla. Hinnan nostamista on pyritty välttämään kustannuksia karsimalla sekä edullisemmilla konserttijärjestelyillä.

Espoo Cinéssä kymmeneen näytökseen oikeuttava sarjakortti on kallistunut kuuden vuoden aikana vain hieman yli 8 prosenttia. Reaalisesti hinnat ovat siis jopa laskeneet.

Valtio avustaa, mutta leikkaukset vähentävät tukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain kulttuuritapahtumille valtion avustuksia, 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vähennystä on pari prosenttia edellisvuodesta, syynä leikkaukset veikkausvoittovaroissa. Silti tuen nimellismäärä on lähes kaksinkertaistunut runsaassa 15 vuodessa, ja tukea saavia tapahtumia on yli kaksi kertaa enemmän: 172 vuonna 2014.

Eniten valtion tukea saaneet festivaalit ovat pitkään olleet samoja. Savonlinnan Oopperajuhlat kahmaisi jälleen vuonna 2014 suurimman potin, yli 700 000 euroa. Kaukana jäljessä tulevat Tampereen Teatterikesä runsaalla 250 000 eurolla ja Helsingin juhlaviikot lähes 200 000 eurolla. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Yli 100 000 euroa valtion tukea saaneet kulttuuritapahtumat 2014

Yli 100 000 euroa valtion tukea saaneet kulttuuritapahtumat 2014. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Monille pienille erikoistapahtumille julkiset avustukset ovat elinehto. Esimerkkinä mainittakoon Lahden Kansainvälinen Kirjailijakokous. Siihen osallistui 500 henkeä vuonna 2013, mutta valtion tukea tipahti jopa 70 000 euroa.

Jyväskylässä järjestetty muotoilutapahtuma New Wave − International Alvar Aalto Design Seminar kokosi 300 osallistujaa mutta sai valtiolta 35 000 euroa. Valtion festarituesta lähes puolet menee musiikkitapahtumille, vaikkakin niiden osuus on hiljalleen laskenut. Tanssitapahtumat sekä lasten festivaalit ovat kasvattaneet osuuttaan viime vuosina (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Valtion tuki valtakunnallisille kulttuuritapahtumille tapahtumatyypeittäin. (Klikkaa kuva isommaksi.)

Valtion tuki valtakunnallisille kulttuuritapahtumille tapahtumatyypeittäin. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Suomen elokuvasäätiö

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Suomen elokuvasäätiö

On monia suurtapahtumiakin, jotka eivät saa lainkaan valtion avustusta. Merkittäviä festivaalirahoittajia ovatkin lisäksi kunnat ja sponsorit, mutta niistä ei ole kattavia tilastoja. Talkoo- ja vapaaehtoistyöllä on yhä tärkeä merkitys useille tapahtumille.

 

Jukka Ekholm työskentelee suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa.

 

Lähteet:

Asplund, Heidi (2013). Festivaalilippujen hinnat nousevat joka vuosi. 30.5. www.yle.fi.

Rahkonen, Nella (2014). Festivaalilippujen hinnat nousevat tasaiseen tahtiin. 23.4.

www.tutka.pro.

Festivaalien järjestäjät

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tiketti

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)