Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa? | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 26.1.2016 Marja-Liisa Helminen ja Miina Keski-Petäjä

Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa?

Suomeen on saapunut viime vuoden aikana noin 32 500 turvapaikan­hakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Voisi äkkinäisesti päätellä, että tämä näkyisi heti suurena piikkinä Tilastokeskuksen maahanmuutto­tilastoissa sekä vuoden 2015 väkiluvussa. Näin ei kuitenkaan ole.

Nettomaahanmuutto näyttää viime vuonna jopa pienentyneen väestön ennakkotilaston perusteella. Tänään julkaistujen ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 netto­maahan­muutto Suomeen oli 11 900 henkeä, eli 4 120 vähemmän kuin edellisvuonna. Miksi turvapaikan­hakijoiden laajamittainen tulo Suomeen ei vielä näy väestötilastoissa? Miten maahan muuttavia tilastoidaan?

Maahanmuuttovirasto ja poliisi tilastoivat omalta osaltaan ulkomaalaisten maahan­tulijoiden lukumääriä: turvapaikka­hakemukset -ja päätökset, oleskelu­lupa­hakemukset ja -päätökset sekä EU-maiden, ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisten oleskelu­oikeuksien rekisteröinnit.

Tilastokeskuksen väestötilastot – ja samalla virallinen väkiluku – puolestaan kattavat vain maassa vakituisesti asuvat henkilöt. Tilastokeskuksen maahanmuutto­tilastot sisältävät ne tänne muuttaneet, joilla on aikomus vakituiseen asumiseen. Tämä on kansainvälinen käytäntö. Suomessa vakituinen asuminen tarkoittaa, että henkilöllä on kotikunta maassa.

Kuka lasketaan Suomessa vakituiseksi asukkaaksi?

Maahan muuttavaa ei välttämättä lasketa heti muuttohetkellä Suomen vakituiseksi asukkaaksi. Kotikunnan myöntämisen edellytyksistä on säädetty kotikuntalaissa (201/1994), ja eri maahanmuutto­perusteille on eri käytännöt.

Kotikunta myönnetään henkilöille, joilla on maassa jatkuvaan tai pysyvään oleskeluun oikeuttava lupa. Näihin lukeutuvat yleensä turvapaikanhakijoiden saamat myönteiset oleskelulupapäätökset kansainvälisen suojelun perusteella. Kotikunta voidaan myöntää myös, jos henkilöllä on vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa ja lisäksi tarkoitus jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan. EU-kansalaisille kotikunta myönnetään puolestaan oleskeluoikeuden rekisteröinnin jälkeen. Vasta kotikunnan saatuaan henkilö tilastoidaan maahan muuttaneeksi sekä lasketaan väkilukuun.

Oman mutkikkuutensa maahan muuttavien tilastointiin tuo myös se, että käytännöt kotikunnan kirjaamisesta saattavat vaihdella maistraateittain (ks. Alastalo & Homanen 2015). Kaikille 1–2 vuoden tilapäisen oleskeluluvan saaneille kotikuntaa ei anneta. Tällöin henkilöt eivät ole rekistereiden mukaan vakinaisesti maassa, eivätkä he näy tilastoissa.

Tilastontekijän on siis vaikea yksiselitteisesti sanoa, milloin maahan tulleet päätyvät väestötilastoon. Joissakin tapauksissa saattaa mennä jopa 3–5 vuotta siihen, että henkilön tilapäinen asuinkunta muutetaan kotikunnaksi. Tämä tilanne koskee erityisesti ulkomaalaisia opiskelijoita, sillä opiskelun perusteella ei aina myönnetä kotikuntaa. Kotikuntalaki mahdollistaa eriävät käytännöt, sillä lain 2 luvun 4 § kotikunnan myöntämisestä maahan­muuttajalle jättää tulkinnanvaraa.

Milloin turvapaikanhakijat päätyvät tilastoon?

Kaikki 32 500 turvapaikanhakijaa eivät tietenkään saa turvapaikkaa, eli väkiluku ei kasva tällä samalla määrällä. Myönteisen turvapaikka­päätöksen on saanut viime vuosina noin kolmannes sitä hakeneista. Turvapaikkojen myöntämisen tulevat käytännöt eivät ole vielä tiedossa – emme esimerkiksi tiedä, tulevatko turvapaikan­saamiskriteerit muuttumaan jatkossa.

Turvapaikanhakijoiden osalta maahantuloa ei merkitä ”takautuvasti” väestötilastoihin. Eli syyskuussa 2015 maahan tullut turvapaikanhakija, joka saa turvapaikan tai oleskeluluvan esimerkiksi maaliskuussa 2016, näkyy väestötilastoissa virallisesti maahan muuttaneena vasta maaliskuun 2016 tiedoissa. Tämän vuoksi on odotettavissa, että viime syksynä tulleiden turvapaikan­hakijoiden määrä kasvattaa väestötilastoja vasta tänä vuonna.

Kysyntä maahanmuuttajia koskevalle tilastotiedolle kasvaa – miten tarpeeseen vastataan?

Jälkikäteen Tilastokeskuksen väestötilastoista ei ole valitettavasti nähtävissä sitä, mistä syystä maahan on tultu, eikä sitä, onko henkilöllä turvapaikan­hakija­tausta. Koska maahanmuuton syytä ei ole väestörekisterissä, ei tietoa ole saatavilla Tilastokeskuksen rekisteri­pohjaisissa tilastoissakaan.  Aiheesta on kuitenkin saatu tietoa kysely­tutkimuksella vastikään julkaistussa Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksessa (Sutela & Larja 2015).

Jatkossa maahanmuuttajia ja turvapaikan saaneita koskevia rekisteri- ja tilastotietoja olisi hyvä edelleen kehittää. Tällä hetkellä esimerkiksi maahantulosyytä, tosiasiallista maahantuloaikaa tai järjestelmällisiä koulutustietoja ei saada rekistereistä tilasto- eikä tutkimuskäyttöön. Valtion ja kuntien olisi helpompi suunnitella toimintaa ja kehittää palveluita, jos kaikki maahantulijat tilastoitaisiin säännönmukaisesti.

Monipuolisia ja kattavia tilastotietoja ja -aineistoja tarvitaan myös kotoutumisen seurannassa. Kysyntä maahanmuuttajia koskevalle tiedolle ei tulevaisuudessa ainakaan vähene.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot-yksikössä.

---------------------------------------------------------------------

Tietolähteitä tilastoihin:

Tilanteen kehittymistä voi seurata seuraavista Tilastokeskuksen tilastoista. Kuukausittaisia ennakkotietoja maahan- ja maastamuutosta sekä väkiluvusta julkaistaan väestön ennakkotilastossa. Lopulliset tiedot vuoden 2015 väestörakenteesta julkaistaan maaliskuussa väestörakenne-tilastossa sekä lopulliset tiedot maahan- ja maastamuutosta huhtikuussa muuttoliike-tilastossa.

Lisää tilastotietoa tarjoaa myös Tilastokeskuksen teemasivusto Maahanmuuttajat ja kotoutuminen

Turvapaikanhakijoihin ja oleskelulupiin liittyviä tilastoja löytyy Maahanmuuttoviraston tilastosivuilta.

 

Lähteet:

Alastalo, Marja & Homanen, Riikka (2015). Hyvinvointivaltion rajankäyntiä maistraatissa. Ulkomaalaisten rekisteröintikäytännöt erilaisten statusten ja valtiollisen tiedon lähteenä. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):2.

Sutela, Hanna & Larja, Liisa (2015). Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 [verkkojulkaisu]. 15.10.2015. Helsinki: Tilastokeskus.

 

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)