24. maaliskuuta 2014, 12.00 Anna Pärnänen

Kotihoidontuen puolituksella vähäinen vaikutus

Anna Pärnänen

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita työllisyysasteen nostamiseen tähtääviä toimia. Näistä yksi on ollut kotihoidontuen puolittaminen vanhempien kesken siten, että jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. Kotihoidontukea voi saada vanhempainrahakauden päätyttyä siihen saakka kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Ehtona tuen saamiselle on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Vuonna 2012 kotihoidontukea sai 109 600 naista ja 6 400 miestä. Valtaosa tuensaajista on siis naisia. Tuen puolittamisen voisi arvella vaikuttavan erityisesti naisten työllisyyteen, jos he tuen menetettyään palaisivat aikaisempaa nopeammin työelämään. Julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, kuinka suurta osaa äideistä tuen puolittaminen koskisi. Entä millaisia työllisyysvaikutuksia uudistuksella olisi todellisuudessa? 

Alla olevassa kuviossa on esitetty alle 3-vuotiaiden lasten äitien toiminta nuorimman lapsen iän mukaan. Luvut perustuvat työvoimatutkimuksen tietoon kohdehenkilön tai puolison pääasiallisesta toiminnasta. Mikäli kotihoidontuki puolitettaisiin, lapsi olisi noin 1 vuoden ja 10 kuukauden (22 kk) ikäinen, kun kotihoidontuki päättyisi siltä vanhemmalta – yleensä äidiltä –, joka siihen asti on ollut kotona hoitamassa lasta.

Alle 3-vuotiaiden äitien toiminta nuorimman lapsen iän mukaan

Alle 3-vuotiaiden äitien toiminta nuorimman lapsen iän mukaan. Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Kuten kuviosta näkyy, valtaosa tuon ikäisten lasten äideistä on jo työssä. Kaikista äideistä, joilla on vajaan 2 vuoden–3 vuoden ikäinen lapsi, noin kaksi kolmasosaa on jo palannut työhön. Heihin uudistus ei vaikuttaisi millään tavoin.

Jäljelle jää yhteensä noin 20 000 äitiä, joiden valintoihin uudistuksella voi olla vaikutusta. Tästä joukosta noin 6 000 on äitejä, joilla on työsuhde ja jotka ovat työstä perhevapaalla. Heidän kohdallaan kotihoidontuen puolittaminen luultavasti jouduttaisi työhön paluuta.

Selvästi isompi ryhmä ovat äidit, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja jotka ilmoittavat pääasialliseksi toiminnakseen lasten hoidon. Heitä on vajaat 10 000. Tästä joukosta noin kolmasosalla on vähintään neljä lasta. Voi kysyä, kuinka todennäköisesti kotihoidontuessa tehtävät muutokset vaikuttaisivat heidän työmarkkinakäyttäytymiseen. Luultavasti he ovat ”äitiuralla” ja työhön paluu olisi edessä vasta myöhemmässä elämänvaiheessa lasten kasvettua.

Siihen joukkoon, joita uudistus koskisi, kuuluu vielä pieni määrä niitä, jotka ilmoittavat pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun tai jotka etsivät työtä. Työtä etsivät ovat jo työmarkkinoiden käytettävissä.

Valtaosa äideistä palaa siis työhön ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta, joten kotihoidontuen suunniteltu puolitus vanhempien kesken koskee varsin pientä ryhmää. Karkeasti arvioiden näitä potentiaalisia, uudistuksen myötä aikaisemmin työmarkkinoille ”palaajia” olisi siis vain noin 12 000–20 000. Mikäli kaikki myös työllistyisivät, nousisi naisten työllisyysaste noin prosenttiyksikön (0,8–1,2 %), kun pohjana käytetään vuoden 2012 työllisyysastetta.

Työmarkkinoiden kokonaisuuden kannalta puhutaan varsin pienestä joukosta, ja uudistuksen työllisyysvaikutus jäisikin näin ollen vaatimattomaksi. Perhevapaiden tasaisempi jako vanhempien kesken on toki siitä huolimatta kannatettava tavoite sukupuolten tasa-arvoa ajatellen.

 

Tekstiä muokattu 24.3. klo 15.15.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)