7. lokakuuta 2013, 12.26 Anna-Maija Lehto

Korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria Euroopassa

Valokuva: Juhani Korpi

Suomessa vedotaan usein siihen, että useimmissa EU-maissa on 65 vuoden eläkeikä. Vaatimuksena on, että Suomessakin alin eläkeikä tulisi nostaa tuolle tasolle. Työllisyystilastojen avulla nähdään kuitenkin, että useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta.

Eläkeikää koskevassa argumentaatiossa vedotaan Suomessa usein myös siihen, että monissa EU-maissa on jo päätetty tai ollaan päättämässä vielä korkeammasta eläkeiästä kuin tuo 65 vuotta. Eläketurvakeskuksen nettisivuilta löytyy hyvä yhteenveto siitä, millaisia ovat viralliset eläkeiät nyt ja millaisesta rajojen nostamisesta on sovittu. Taulukko ”Vanhuuseläkeiät eri maissa” kertoo, että EU15-maissa 65-vuotiaana eläkkeelle pääsy on virallisen normin mukaista hyvin yleisesti.

Näitä tietoja on mielenkiintoista verrata eri maiden työllisyystilastoihin. Kuviossa on esitetty 60–64-vuotiaiden työllisyysaste tämän vuoden (2013) ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulos on hätkähdyttävä. Vaikka eläkeikä on korkea, yleensä 65 vuotta, 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on enemmistössä maita erittäin matalalla tasolla.

60–64-vuotiaiden työllisyysaste EU:n jäsenmaissa 2013, 1. neljännes

60-64-vuotiaiden työllisyysaste EU-maissa

Lähde: Eurooppalainen työvoimatutkimus

Suomi on tässä tilastossa kuudentena. Tällä hetkellä 60–64-vuotiaista suomalaisista 44 prosenttia on työssä, kun EU28-maiden keskiarvo on 33 prosenttia.

Suomessa otetaan usein esimerkiksi Ruotsi. Ruotsi on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen maa Euroopassa tässä asiassa, kuten kuviostakin hyvin näkyy. Ruotsissa työllisyysaste on 65 prosenttia ikäluokassa 60–64-vuotiaat.

Sikäli Suomea ja Ruotsia voidaan verrata, että ne ovat ainoat maat, joissa on käytössä joustava eläkeikä. Ruotsin esimerkki puhuukin vahvasti tällaisen joustavuuden puolesta: on päästy todella hyvään ikääntyneiden työllisyysasteeseen, vaikka alin eläkeikä on vain 61 vuotta, eli alhaisempi kuin Suomessa.

Työllisyysasteita kuvaavassa kuviossa Suomen edellä ovat Ruotsin lisäksi Viro, Saksa, Alankomaat ja Britannia. Näistä kaikki muut paitsi Viro ovat vahvoja osa-aikatyöllisyyden maita. Suomessa myös ikääntyneiden työllisyys on enimmäkseen kokoaikaista.

Suurin ero EU15-maissa, siis ”vanhoissa jäsenmaissa”, todellisen työssäolon ja norminmukaisen eläkeiän välillä on Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa, Belgiassa ja Itävallassa. Eläkeikä on kaikissa 65 vuotta. Lisäksi kaikissa on jo tehty suunnitelmia eläkeiän nostamisesta. Iäkkäiden työllisyysaste on kuitenkin kaikissa vain 30 prosenttia tai sen alle.

Näiden maiden osalta usein vedotaan siihen, että naiset osallistuvat ylimalkaan vähemmän työelämään kuin suomalaisnaiset. Kuitenkin myös iäkkäiden miesten työllisyysaste on mainituissa maissa varsin alhainen, kuten seuraavasta vertailusta käy ilmi.

60-64-vuotiaiden työllisyysvertailu

Lähde: Eläketurvakeskus, Eurooppalainen työvoimatutkimus

Suomi on saavuttanut tässä joukossa poikkeuksellisen korkean työllisyysasteen 60–64-vuotiaissa siitä huolimatta, että meillä alin eläkeikä on muita alempi, eli 63 vuotta.

Näiden tietojen valossa on varsin erikoista vedota muiden maiden esimerkkiin, kun puhutaan virallisen eläkeiän asettamisesta. Normeilla säädetyt eläkeiät eivät ole useinkaan toteutuneet. Oudointa asiassa on, että näissä maissa on kovasti väitelty ja osassa nyt jo sovittukin normin nostamisesta. Herää kysymys, mitä merkitystä nostamisella on, kun aiempaakaan virallista eläkeikää ei ole päästy edes lähelle.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)