Kilpailukykysopimus muuttaa funktionaalista tulonjakoa

Suomessa jo pitkään jatkunut talous­kriisi on muuttanut funktio­naalista tulon­jakoa eli alkuperäistä tulonjakoa. Funktio­naalisella tulon­jaolla tarkoitetaan tuotannon­tekijä­tulojen jakautumista tuotannossa eli palkka­tulojen ja voittojen keskinäisiä osuuksia.

Oheinen kuvio kertoo, mitkä ovat olleet palkka­tulojen ja voittojen osuudet yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä. Tarkemmin määriteltynä kyseessä on yritysten (ml. rahoitus­laitokset) maksamien palkan­saaja­korvausten (palkkojen ja työn­antajan sosiaali­vakuutus­maksujen) ja yritysten saaman netto­toiminta­ylijäämän osuus yritysten tuottamasta netto­arvon­lisäyksestä.

Kuvio. Palkkatulojen ja voittojen osuudet yritysten arvonlisäyksestä 1975–2015, prosenttia

Kuvio. Palkkatulojen ja voittojen osuudet yritysten arvonlisäyksestä 1975–2015, prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Lama-ajoille on tyypillistä voittojen osuuden pienentyminen ja vastaavasti palkka­tulojen osuuden kasvu. Näin tapahtui jo 1970-luvun lopulla, mutta erityisesti 1990-luvun alussa. Vaikka yritykset irtisanoivat väkeä ja työttömyys kasvoi ennätys­lukemiin, voittojen osuus supistui aluksi dramaattisesti.

Lamasta noustiin nyky­katsannossa melko pian. Jo vuonna 1995 voittojen osuus tuloista kohosi yli 30 prosenttiin. Sillä tasolla se säilyi aina vuoteen 2008 asti. Kymmen­vuotis­jaksolla 1998‒ 2007, jolloin voittojen osuus oli keski­määrin 35 prosenttia, oli siirrytty kokonaan uudelle tasolle.

Voittojen osuutta nosti elektroniikka­teollisuuden kulta­kausi, mutta vaikka sen vaikutus jätettäisiin  pois, voittojen osuus kohosi selvästi aiempaa korkeammaksi, keskimäärin 32 prosenttiin.

Nykyisessä taantumassa voittojen osuus on supistunut vuodesta 2009 alkaen. Osuus on ollut viime vuosina noin 25 prosenttia. Se vastaa voittojen osuutta 1980-luvulla. Funktionaalinen tulonjako onkin palannut 1980-luvun tasolle. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miten pysyväksi tilanne jää.

Voittojen osuuden lasku viime vuosina selittää myös sitä, miksi työn­antaja­puoli parhaillaan pyrkii alentamaan työ­voima­kustannuksia.

Ns. kilpailukykysopimus sisältää työn­antajain sosiaali­vakuutus­maksujen alentamisen. Työnantajien työ­eläke­maksua, työttömyys­vakuutus­maksua ja sosiaali­turva­maksua aiotaan alentaa yhteensä 2,63 prosentti­yksikköä vuoteen 2020 mennessä.

Kilpailukykysopimus muuttaisi funktio­naalista tulon­jakoa. Mekaanisesti laskien palkka­tulojen osuus arvon­lisäyksestä pienenisi 1,7 prosentti­yksikköä ja vastaavasti voittojen osuus kasvaisi.

Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon työ­ajan vuosittaisen 24 tunnin pidennyksen vaikutusta tulonjakoon. Sen vaikutus tulisi EK:n laskelmien mukaan olemaan lähes yhtä suuri kuin työnantajan sivu­kulujen alentamisen vaikutus.

Myös palkan­korotusten jäädyt­täminen vuonna 2017 muuttaisi funktio­naalista tulon­jakoa.

Suomen talouden kehitys 1980-luvulla ei ollut mitenkään huonoa, vaikka yritysten voitto-osuus olikin alhaisempi kuin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Vaikuttaakin siltä, että yritysten kilpailukyky ei ole ratkaisevasti kiinni palkkojen ja voittojen osuuksista.

Sikäli toimintaympäristö on tietysti muuttunut, että valuutan deval­voiminen ei ole enää mahdollista.

Funktionaalisen tulon­jaon radikaali muutos 1990-luvulla ilmeni koti­talouksien välisten tulo­erojen selvänä kasvuna. Tämä on luonnollista, koska yritysten voitoista huomattava osa jaetaan osinkoina omistajille, pää­asiassa suuri­tuloisille.

Nykyisessä taantumassa funktionaalisen tulon­jaon muutos palkka­tulojen hyväksi ei ole kaventanut koti­talouksien välisiä tulo­eroja. Tulo­erot ovat kyllä vuoden 2007 jälkeen lievästi kaventuneet, mutta se ei ole ollut seurausta tuotannon­tekijä­tulojen erojen kaventumisesta vaan tulonsiirtojen muutoksista.

Tuotannontekijätulojen erojen säilymistä selittää lähinnä kaksi tekijää. Ensinnäkin funktio­naalinen tulonjako ei kerro kaikkea yritysten voitoista. Toiminta­ylijäämä kuvaa yritysten varsinaisen toiminnan liike­voittoa. Sen lisäksi yritykset ovat viime vuosina saaneet entistä suurempia voittoja ulkomaisista tytär­yrityksistä.

Toiseksi yritykset eivät ole vähentäneet osinkojen jakoa, vaan ovat maksaneet entistä suuremman osan voitoistaan osinkoina. 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)