21. kesäkuuta 2017, 12.38 Otto Kannisto

Kesämökki: lähellä kotia ja kaksion kokoinen

Matka mökille juhannuksen viettoon on useimmilla lyhyt, vaikka liikenneruuhkaan aikaa kuluisikin. Vuoden 2016 lukujen perusteella linnun­tietä mitatun mökkimatkan mediaani on vain 38 kilometriä eli puolet mökki­matkoista oli korkeintaan tämän mittaisia.

Tyypillinen suomalainen huristeleekin, liikenteestä ja reitin mutkaisuudesta riippuen, kesämökilleen yleensä noin puolessa tunnissa.

Tässä yhteydessä mökillä tarkoitetaan erityisesti rakennuksia, joiden käyttö­tarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on ollut vapaa-ajan asuinrakennus sekä sellaisia asuin­rakennuksia, joita käytetään vapaa-ajan asumiseen.

Yhteensä mökkejä on Tilastokeskuksen toukokuussa julkaiseman tilaston mukaan noin 502 900. Aivan tarkkaa lukua ei tiedetä, koska kaikista vapaa-ajan asumiseen käytettävistä mummon­mökeistä ei ole tietoja saatavilla.

Vaikka tyypillinen mökkimatka onkin lyhyt, on alueiden välillä huomattavia eroja. Varsinkin Ruuhka-Suomesta matkustetaan muuta maata kauemmas: Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani on 131 kilometriä eli yli kolme kertaa pidempi kuin koko maan väestön.

Nämä verrattain pitkät mökkireissut heijastuvat kansalliseen mökkimatka­keskiarvoon, joka on 92 kilometriä. Lyhimmän mökkimatkan taittavat Etelä-Savossa asuvat.

Kuvio 1. Suomalaisten mökkimatkamediaanit maakunnittain omistajan asuinpaikan mukaan, km

Kuvio 1. Suomalaisten mökkimatkamediaanit maakunnittain omistajan asuinpaikan mukaan, km Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

Suosituin mökkimatkan päätepysäkki onkin kuntaliitoksen voimalla Mikkelin ohittanut Kuopio. Siellä sijaitsee kaksi prosenttia Suomen mökeistä. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 mökkiä. Seuraavaksi suurimmissa mökkikunnissa eli Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa on kussakin noin 8 500 mökkiä.

Keskimääräinen mökki on kerrosalalla mitattuna kaksion kokoinen eli 48 neliöinen. Kerrosalaan lasketaan ainoastaan pää­rakennuksen lattiapinta-ala. Näin ollen esimerkiksi sauna­rakennuksia ei sisällytetä tähän lukuun.

Uudellamaalla asuvien mökit ovat muutaman neliön suurempia kuin muiden suomalaisten. Lisäksi uudet mökit ovat vanhoja isompia. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneiden mökkien kerrosala onkin kohonnut 70 neliöön.

Kuvio 2. Mökkien keskimääräiset kerrosalat valmistusvuosien mukaan, m2

Kuvio 2. Mökkien keskimääräiset kerrosalat valmistusvuosien mukaan, m2 Otoskoot: <2000: 417 189, 2000–2009: 46 615, 2010>: 21 837 Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

Otoskoot: <2000: 417 189, 2000–2009: 46 615, 2010-: 21 837
Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

 

Myös mökkien varustelutaso on parantunut vuosien saatossa. Finnish Consulting Groupin vuonna 2016 tuottaman Mökki­barometrin mukaan yhä useammasta mökistä löytyy vaikkapa suihku ja astianpesu­kone.

Täysin modernisoitunut mökkeily­kulttuurimme ei kuitenkaan vielä ole.  Esimerkiksi vene oli Mökki­barometrin mukaan vuonna 2015 vielä televisiota yleisempi varuste. Vene löytyi 79 prosentista mökeistä, kun taas televisio oli viety 77 prosentille mökeistä.

Kenties juuri lyhyen matkan ja parantuneen varustelun ansiosta mökkeily on edelleen suosittu tapa viettää Suomen lyhyt kesä. 

Useimmiten mökin omistaa jo eläkeikää lähestyvä henkilö, sillä mökin­omistajien keski-ikä on 62 vuotta. Tästä huolimatta mökkeily ei ole pelkästään ikäihmisten harrastus: kuuluuhan 800 000 suomalaista kesämökin omistavaan asuntokuntaan.

Kun vielä huomioidaan juhannusta kohden tyypillisesti kasvava mökki­vieraiden määrä, on syytä epäillä, että tänäkin viikonloppuna mökkisauna lämpenee arviolta lähemmäs miljoonalle suomalaiselle. 

Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija kesän ajan Tilastokeskuksen väestö ja elinolot -yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)