24. tammikuuta 2013, 14.04 Kalle Sinivuori

Työttömyysluvut osoittavat samaan suuntaan

Kalle Sinivuori. Kuva: Juhani Korpi

Tuoreimpien työllisyys- ja työttömyyslukujen julkaisun yhteydessä virisi jälleen keskustelu kahdesta eri työttömyystilastosta ja niiden tuottamista tuloksista. Muun muassa YLEn uutiset , Helsingin Sanomat ja Taloussanomat uutisoivat kriittiseen sävyyn joulukuun erisuuntaisista työttömyyden vuosimuutoksista.

Tämä keskustelu on vanhaa. Sitä on käyty niin pitkään kuin nämä kaksi tilastoa ovat olleet olemassa. Kiivaimmillaan keskustelu oli 90-luvun lopussa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja työvoimatutkimuksen käsitteistö ja määritelmät EU-harmonisoitiin.

Tuolloin Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relanderin johdolla päätettiin yhteisestä tiedotteesta, jossa (TK:n) työvoimatutkimuksen ja (TM:n) työnvälitystilaston keskeiset tulokset julkaistaan kuukausittain. Tämän ajateltiin helpottavan tietojen käyttöä ja vähentävän lukuihin liittyvää sekaannusta.

Yhteistyöstä huolimatta keskustelu kahdesta työttömyysluvusta pullahtaa tasaisin väliajoin esille. Tilastokeskuksen julkaisemat menetelmäselosteet, artikkelit tai verkkokoulu eivät tunnu poistavan hämmennystä, joka elää vahvana varsinkin verkkokeskusteluissa:

Miten niin kahdet työttömyysluvut? Mikä siinä työttömyyden mittaamisessa muka on niin vaikeaa? Minä ja naapurini Elmeri tiedetään, ettei työttömiä ikinä ole niin vähän mitä valehtelukeskuksen propagandaosasto väittää! Sitä paitsi Elmeri on ollut työttömänä ainakin kaksi vuotta, eikä sen työttömyyttä ole kirjattu minnekkään! Niih.

Näiden kahden työttömyyttä kuvaavan tilaston tasoero johtuu määritelmä- ja menetelmäeroista, joita on kuvattu tässä.

 

 

Merkittävistä määritelmä- ja menetelmäeroista huolimatta nämä kaksi tilastoa kuvaavat yhteistä ilmiöaluetta – työttömyyttä – jopa hämmästyttävän samansuuntaisesti.

Varsinkin työttömyyden trendien käännepisteet, siis hetket jolloin työttömyys kääntyy nousuun tai laskuun, ovat osuneet samoihin kohtiin kuukauden tarkkuudella viimeisen 24 vuoden ajan. Työttömyyslukuja tulkittaessa pitäisikin tarkastella pidempiä sarjoja, eikä tuijottaa vain yksittäisten kuukausien vuosimuutoksia.

Työvoimatutkimuksen työttömien ja työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden trendit 2000–2012/9*

 Työvoimatutkimuksen työttömien ja työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden trendit 2000-2012/9. Lähde: Tilastokeskus ja TEM.

Lähde: Tilastokeskus ja TEM.
*) trendisarjojen kolme viimeistä kuukautta jätetty kuviosta pois, koska trendin häntä ’elää’

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2010-06-18_men_003.html

Viime kuukausina nämä kaksi tilastoa ovat kertoneet erisuuntaisista työttömyyden vuosimuutoksista. Työnvälitystilastossa työttömyys on ollut kasvussa jo huhtikuusta lähtien, ja viimeiset kolme kuukautta muutokset ovat olleet melko suuria, noin 25 000 luokkaa.

Työvoimatutkimuksen työttömien taso on hakenut suuntaansa, ja työttömyys on milloin noussut, milloin laskenut. Joulukuun julkistus näytti rumalta, kun TEM kertoi työttömyyden nousseen 27 000 ja Tilastokeskus työttömyyden laskeneen 12 000.

Samanaikaisesti julkaistiin kuitenkin vuoden 2012 viimeisen neljänneksen tiedot, joissa työvoimatutkimuksen työttömien vuosimuutos oli +4 000. Julkistuksessa nostettiin esiin myös piilotyöttömien vuosimuutos, koska se oli loppuvuodesta verrattain suuri ja osaltaan selittää työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston viimeaikaista eroa. Piilotyöttömien vuosimuutos neljännellä neljänneksellä oli +22 000.

Työttömiä ja piilotyöttömiä oli siis yhteensä 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. TEM:n työnvälitystilaston työttömien vuosimuutos oli loka-joulukuussa 24 000, 27 000 ja 27 000. Keskimäärin siis +26 000.

Kappas, ei niin kovin erisuuntaista.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)