Enemmän nuoria työn ja koulutuksen ulkopuolella – ei sentään viidennestä

Viime viikolla kauhistuttiin, kun HS ja YLE raportoivat OECD:n Education at a Glance –raportin kovia NEET-lukuja (Not in Education, Employment, or Training). Raportin mukaan Suomessa jo yli viidennes nuorista miehistä olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Onneksi tilanne ei ole ihan näin huono. OECD:n tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Eurostatin tuottamiin lukuihin, mutta OECD käyttää NEET-tilastoissaan vuoden ensimmäisen neljänneksen tietoja, jolloin pienten ryhmien kohdalla estimaatit voivat satunnaisvaihtelun takia heitellä huomattavastikin. Lisäksi määritelmissä on pieniä eroja.

Tilastokeskus ja Eurostat käyttävät vakaampia vuosikeskiarvoja, jotka löytyvät esimerkiksi täältä (taulu 9, 061) ja täältä. Vuonna 2015 NEET-aste 20–24-vuotiaiden miesten osalta oli 16,6 prosenttia, eli 4,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin julkisuudessa kauhisteltu luku.

Nuorten tilanteen esiin nostaminen on kuitenkin paikallaan. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on taantuman myötä lisääntynyt huolestuttavasti. Kun ennen taantumaa 2007 ja 2008 työn ja koulutuksen ulkopuolella oli kymmenen prosenttia 20–24-vuotiaista, niin 2015 heitä on jo 15 prosenttia.

Nuorilla miehillä kasvu on ollut vieläkin jyrkempää (ks. kuvio). Ennen taantumaa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen oli miehille harvinaisempaa kuin naisille, mutta viime vuosina tilanne on kääntynyt päinvastoin.

Mikäli siis uutisotsikot ovat herättäneet uusia ajatuksia nuorten tukemiseksi opintojen jatkamisessa ja työpaikan löytämisessä, ei näitä ajatuksia ainakaan kannata hylätä.

NEET-aste eli ei-työllisten, jotka eivät ole varusmiespalvelussa eivätkä koulutuksessa, osuus 20–24-vuotiaasta väestöstä

NEET-aste, eli ei-työllisten, jotka eivät ole varusmiespalvelussa, eivätkä koulutuksessa, osuus 20–24 -vuotiaasta väestöstä. Lähde: Tilastokeskus.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Hyvänä uutisena voi kertoa, että nuoremmassa ikäryhmässä (15–19-vuotiaat) NEET-aste on vain viisi prosenttia ja on pysynyt tällä tasolla läpi koko taantuman.

Lisäksi on syytä muistuttaa, että vaikka NEET-status onkin yhteydessä mm. lisääntyneeseen toimeen­tulo­tuen tarpeeseen, mielen­terveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teini­raskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen, eivät kaikki NEET-nuoret suinkaan ole syrjäytyneitä. Joukkoon mahtuu paljon välivuoden pitäjiä, pääsykokeisiin lukijoita, perhevapailla olijoita ja niitä, joille osuu hieman pidempi loma esimerkiksi armeijan päättymisen ja opiskelun aloittamisen välillä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)