Alustatyö on tullut jäädäkseen – kuinka mitata sitä?

Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.

Villeimmissä visioissa merkittävä osa työllisistä hankkii tulevaisuudessa elantonsa alustojen kautta ja normaalit palkkatyösuhteet ovat enää jäänteitä muinaisuudesta. Tämä nostaa esiin monia haastavia kysymyksiä esimerkiksi sosiaaliturvaan ja työsuojeluun liittyen.

Mutta näkyykö tämä työmarkkinoiden mahdollinen mullistuminen jo tilastoissa?

Tietoa siitä, kuinka yleistä alustatyö Suomessa nykyisin on, ei juuri ole ollut. Tilastokeskus selvitti vuoden 2017 työvoimatutkimuksessa ensimmäistä kertaa sitä, moniko 15–74-vuotias suomalainen hankkii ansioita alustatyön kautta.

Kysymys oli periaatteessa yksinkertainen: onko vastaaja tehnyt töitä digitaalisten alustojen kautta edellisen 12 kuukauden aikana?

Osoittautui kuitenkin yllättävän hankalaksi muotoilla asiaa ymmärrettävään muotoon. Riittävän konkreettista ja yksiselitteistä määrittelyä digitaalisille alustoille oli vaikea löytää – ainakaan sellaista, joka ei olisi liian pitkä puhelinhaastattelussa luettavaksi.

Tiedonkeruuta valmistellessa syksyllä 2016 testasimme ensin seuraavaa kysymysmuotoilua:  

Tavaroita ja palveluita vaihdetaan internetissä toimivien digitaalisten alustojen kautta, joita ovat esimerkiksi Airbnb, UpWork ja Über. Käytätkö tällaisia digitaalisia alustoja työtilaisuuksien tai ansioiden hankkimiseen? Kyllä /Ei

Hyvä yritys, mutta ei toimiva. Kysymys aiheutti testattavissa pääosin hämmennystä. Onko kampaajan netissä toimiva sähköinen varausjärjestelmä digitaalinen alusta? Luetaanko tähän facebookin kirpputoriryhmät? Toisille jäi mieleen vain kysymyksessä mainitut yritykset ja he vastasivat ”Ei, en ole über-kuski”.

Tarkemman määrittelyn lisääminen jo nyt pitkään kysymykseen olisi tehnyt siitä vielä monimutkaisemman. Halusimme pysyä lyhyinä ja konkreettisina. Ilmiön yleisemmän määrittelyn sijasta päädyimmekin kysymään yksitellen nimetyistä alustoista:

Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehnyt töitä tai hankkinut muuten ansioita seuraavien alustojen kautta: 1. Airbnb, 2. Uber, 3. Tori.fi/Huuto.net, 4. Solved, 5. Jokin muu, 6. Ei mitään näistä.

Kysymys oli monivalintakysymys, eli vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. ”Jonkin muun” valinneita pyydettiin täsmentämään avovastauksella, mistä alustasta on kyse.

Alustatyö-ilmiön uutuudesta ja jatkuvasta muutoksesta kertoo se, että jos nyt toistaisimme kysymyksen, vaihtoehdoiksi kannattaisi lisätä vaikkapa www.treamor.com ja palkkaaminut.fi. Vaikka kysymystä ei voikaan tällaisenaan enää toistaa, osoittautui se konkreettisuudessaan toimivimmaksi vaihtoehdoksi.

Kummastusta on paikoin herättänyt se, miksi kysymyksessä mainitaan myös tunnetuimmat nettikirpputorit Tori.fi ja Huuto.fi. Ei kai alustatyöhön haluta lukea sitä, kun joku laittaa netin kautta kiertoon lapsensa pieneksi jääneet sukset ja saa niistä muutaman euron?

Törmäsimme lomakkeen suunnitteluvaiheessa kuitenkin siihen tosiasiaan, että joillekuille nettikirppikset voivat olla merkittävä ansaintatapa. Omien ja tuttavien lasten vanhoja vaatteita silitetään, kuvataan, myydään systemaattisesti. Jotkut voivat myydä myös esimerkiksi omia käsitöitään nettikirppisten kautta.  Haastattelun sujuvuuden kannalta oli parempi ratkaisu lisätä nettikirpputorit listaan, sillä niiden sisältymisestä kysymykseen olisi kuitenkin kysytty.

Epäselviä tapauksia varten annoimme haastattelijoille ohjeen, että tarkoitamme tässä toimintaa, jota tehdään ensisijaisesti juuri ansioiden hankkimisen vuoksi. Vanhojen suksien myyminen ei sitä ole.

Ilmiötä tarkemmin hahmottaaksemme ja satunnaiset nettikirppiksillä vierailijat karsiaksemme alustoja käyttäneille esitettiin myös lisäkysymys: kuinka suuren osan heidän ansiotuloistaan alustojen kautta tehty työ muodostaa – lähes kaiken, noin puolet, noin neljänneksen tai vähemmän? 

Uusien, vielä kehittymässä olevien ilmiöiden tutkiminen surveylla on haastavaa. Alustojen kautta työskentely on toistaiseksi niin marginaalista, että koko väestön kattavilla tiedonkeruilla ei ole mahdollista päästä ilmiöön kunnolla käsiksi. Mitä se työntekijöille merkitsee hyvässä ja pahassa? Miten alustatyöläiseksi on päädytty? Kenelle kyse on pääasiallisesta toimeentulon muodosta, kenelle lähinnä harrastuksesta?  

Ymmärryksen lisääminen aiheesta vaatisi avuksi myös laadullisia menetelmiä eli alustatyötä tekevien haastatteluja. Kattavin lopputulos uuden ilmiön kartoittamisessa saavutetaan usein tällaisella menetelmätriangulaatiolla eli määrällisen ja laadullisen tutkimusotteen yhdistämisellä.

Tilastoinnissa on syytä kehittää tapoja mitata alustatyöntekoa, sen merkitystä ja seurauksia tällä tavoin työskenteleville. Toistaiseksi ilmiö on marginaalinen, mutta se on tullut työmarkkinoille jäädäkseen. 

 

Tutustu myös Tilastokeskuksen syksyllä 2017 julkaisemaan "Digitalisaatio ja BKT - miten digitalisaatio näkyy taloustilastoissa" -raporttiin

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)