17. huhtikuuta 2015, 13.08 Topias Pyykkönen

777 metriä vaaliuurnille

Suurelle osalle äänioikeutetuista varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka on kävelyetäisyydellä. Linnuntietä mitattuna puolet kaikista äänestäjistä asuu alle 777 metrin päässä äänestyspaikasta, kolme neljäsosaa alle 1,6 kilometrin päässä, ja yhdellä kymmenestä etäisyyttä on yli 4,7 kilometriä. Keskimäärin etäisyys äänestyspaikkaan on 1,9 kilometriä.

Äänestysetäisyyksien jakauma on erittäin vino, sillä suurin osa matkoista on – näiden alustavien laskelmien perusteella – melko lyhyitä, mutta toisaalta matka saattaa olla kymmeniäkin kilometrejä. Tästä johtuen jakauman kuvailussa kannattaa käyttää esimerkiksi mediaania eli aineiston keskimmäistä havaintoa keskiarvon sijasta.

Joka neljännellä eteläsavolaisella matkaa vähintään 5 kilometriä.

Jos jonkin kunnan alueella on kaupunkimainen alue sekä harvaan asuttu alue, jää mediaani matalaksi kaupungissa asuvien äänioikeutettujen takia, kun harvaan asutulla alueella asuvat äänioikeutetut puolestaan nostavat keskiarvon suureksi.

Esimerkiksi Rovaniemellä äänestysetäisyyden keskiarvo (1,7 kilometriä) on lähes kaksinkertainen verrattuna mediaaniin (0,9 kilometriä).

Maakuntien väliset erot äänestysetäisyyksien mediaaneissa ovat alle kilometrin (taulukko 1). Lyhimmät etäisyydet ovat Uudellamaalla, jossa äänestysetäisyyden mediaani on 0,55 kilometriä, ja pisimmät etäisyydet Etelä-Pohjanmaalla, jossa yli puolet matkoista on yli 1,3 kilometriä.

Taulukko 1. Äänestysetäisyyden mediaani maakunnittain ja kuntaryhmittäin 2015, kilometriä

Äänestysetäisyyksien mediaani maakunnan ja kuntaryhmän mukaan, kilometriä, Tieto&trendit-blogi, Tilastokeskus, Topias Pyykkönen

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja vaalitilastot

Erot maakuntien välillä kasvavat, kun vertailuun käyttää mediaanin sijaan yläkvartiilia. Yläkvartiili kertoo, minkä rajan alle jää 75 prosenttia havainnoista. Uudenmaan äänestysetäisyyden yläkvartiili on 0,93 kilometriä eli kolmella neljästä uusmaalaisesta äänestysetäisyys jää tämän rajan alle. Erityisen paljon pitkiä matkoja on Etelä-Savossa, jossa yksi neljästä äänestysoikeutetusta asuu 4,9 kilometrin päässä äänestyspaikastaan.

Maakuntien välisiä eroja selittää maaseudulla asuvien osuus maakunnan väestöstä. Esimerkiksi Uudellamaalla suurin osa väestöstä asuu kaupunkimaisilla alueilla, jossa äänestysetäisyydet ovat lyhempiä. Maaseutumaisissa kunnissa äänestysetäisyyden mediaani on 1,8 kilometriä, kun kaupunkimaisissa kunnissa se on 0,6 kilometriä. Taajaan asutuissa kunnissa mediaani on 1,3 kilometriä.

Äänestysetäisyyden mediaani ylittää kilometrin ainoastaan Keski-Suomen, Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Lapin vaalipiirissä on korkein yläkvartiili: yhdellä neljästä äänestäjästä etäisyys on yli 2,7 kilometriä. Ainoastaan Helsingin vaalipiirissä mediaani jää alle puolen kilometrin (taulukko 2).

Taulukko 2. Äänestysetäisyyden mediaani ja yläkvartiili vaalipiireittäin 2015, kilometriä

Äänestysetäisyyksien mediaani maakunnan ja kuntaryhmän mukaan, kilometriä, Tieto&trendit-blogi, Topias Pyykkönen

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja vaalitilastot

Etäisyydet on laskettu lineaarisena etäisyytenä asuinpaikan ja äänestyspaikan välillä eli kuvaavat etäisyyttä ns. linnuntietä pitkin. Etäisyyksien laskentaa edelsi äänestyspaikkojen osoitepaikannus, sillä Tilastokeskukseen toimitetuista tiedoista eivät käy ilmi äänestyspaikkojen koordinaatit. Osoitepaikannuksessa pyritään osoitetietojen perusteella päättelemään äänestyspaikan koordinaatit.

Koska osoitetiedot eivät ole täydellisiä eikä osoitteiden kirjoitusasulle ole standardeja, ei osoitepaikannus onnistunut kaikkien äänestyspaikkojen kohdalla. Osoitetietojen puutteellisuudesta johtuen on osoitepaikannuksessa saattanut myös tapahtua virheitä ja osa osoitteista on paikannettu lähimpään löytyneeseen osoitteeseen. Kaikista 2 142 äänestyspaikasta 34 jäi vaille koordinaatteja. Tästä syystä laskelmat ovat alustavia.

Vaikka äänestysetäisyys olisikin suuri, se ei sanele äänestysmahdollisuutta: se ei huomioi ennakkoon äänestämistä, kuljetuksia äänestyspaikoille eikä esimerkiksi kotona äänestämisen mahdollisuutta. Tästä huolimatta olisi mielenkiintoista tutkia, vaikuttaako äänestysetäisyys äänestysaktiivisuuteen. Yksittäisen henkilön äänioikeuden käytöstä ei kuitenkaan ole saatavilla tietoja, joten asiaa voisi tutkia korkeintaan äänestysalueen tasolla.

 

 

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit (0 kommenttia)